Dominikaanisen tasavallan Bogotan-suurlähetystön kaappaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dominikaanisen tasavallan Bogotan-suurlähetystön kaappaus
Päiväys 27. helmikuuta- 27. huhtikuuta 1980
Tyyppi suurlähetystökaappaus, panttivankikriisi
Kuolleet 7
Haavoituneet 1
Sijainti Flag of Colombia.svgBogota, Kolumbia

Dominikaanisen tasavallan Bogotan-suurlähetystön kaappaus tapahtui 27. helmikuuta 1980, kun voimakaasti aseistautunut sissijoukko syöksyi Bogotassa olevaan Dominikaanisen tasavallan suurlähetystöön.

Melkein koko diplomaattikunta oli paikalla viettämässä tasavallan itsenäisyyspäivää. Yhteensä 60 ihmistä otettiin panttivangiksi, heistä 16 oli suurlähettiläitä. Kaapatut suurlähettiläät olivat seuraavista maista: Vatikaanivaltio, Itävalta, Brasilia, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, Egypti, El Salvador, Guatemala, Haiti, Israel, Meksiko, Sveitsi, Yhdysvallat, Uruguay ja Venezuela. Diplomaatteja oli Boliviasta, Jamaikasta, Paraguaystä, ja Perusta. Myös Kolumbian suurlähetystön siviilityöntekijöitä otettiin panttivangiksi.

Terroristit, jotka kuuluivat nationalistiseen bolivariseen M-19-järjestöön, vaativat 50 miljoonan dollarin lunnaat ja vapauden 311 poliittiselle vangille ja vapaan pääsyn maasta. Poliisi ja terroristit kävivät kolmen tunnin välisen tulitaistelun. Yksi terroristi surmattiin, yksi loukkaantui. Paraguayn kunniakonsuli sai surmansa ja kaksi poliisia sekä kolme suurlätystön työntekijää.

Aluksi viranomaiset antoivat vuorokauden miettimisaikaa ja sitä pidettiin, kun oli neuvotteluihin ryhdytty. Vähitellen vapautettiin muun muassa kaikki naiset. Heidän joukossaan oli Costa Rican ja Itävallan suurlähettiläät, jotka vapautettiin 6. elokuuta.

8. maaliskuuta terroristit laskivat lunnasrahojen määrää 10 miljoonaan dollariin. 17. maaliskuuta aamulla Uruguayan suurlähettiläs Fernando Gomez Fyns pakeni rakennuksesta hyppäämällä ikkunasta ulos ja juoksi poliiseja kohti.lähde? Samana päivänä Fidel Castro tarjosi terroristeille turvapaikan Kuubasta.

10. maaliskuuta30. huhtikuuta välillä terroristit vapauttivat Costa Rican konsulin sekä kaikki henkilöt, joilla ei ollut diplomaattitaustaa. Heidät lennätettiin Panamaan, jossa he vetosivat Kolumbian hallitukseen kriisin lopettamiseen. Bogotan hallitus suostui maksamaan 2,5 miljoonaa dollaria muttei vapauttamaan vankeja.

27. huhtikuuta suurlähettiläät Venezuelasta, Dominikaanisista tasavallasta, Israelista ja Egyptistä vaputettiin. Lisäksi vapautettiin kaksi kolumbialaista. 16 terroristia lähti Kuuban lähettilään kanssa suurlähetystöstä lentoasemale, jossa 12 diplomaattia, jotka olivat panttivankeina Cubana de Aviaciónilla kohti Havannaa. Havannassa panttivangit vapautettiin ja palasivat kotimaahan. Terroristit saivat turvapaikan Kuubasta.

Jälkiseuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M-19-johtaja Rosemberg Pabón, joka oli kaappauksessa, sallittiin palaamaan Kolumbiaan Kuubasta, kun M-19 ja Kolumbian hallitus tekivät rauhan maaliskuussa vuonna 1990. Viisi vuotta Bogotan kaappauksesta Bogotan korkeimman oikeuden oikeustalon työntekijät otettiin panttivangeiksi. 120 ihmistä kuoli kaappauksessa. Se heikensi M-19 järjestön mainetta.