Documenta
Documenta on laaja nykytaiteen näyttely, joka järjestetään viiden vuoden välein sadan päivän ajaksi Kasselin kaupungissa Saksan keskiosassa. Kasselin documentaa pidetään Venetsian biennaalin ohella eräänä merkittävimmistä kuvataiteen kansainvälisistä tapahtumista. Suomessa järjestetyt Ars-näyttelyt ovat documentaan verrattavia, mutta pienempiä kuvataidetapahtumia.
Saksan ollessa jakautunut Kassel sijaitsi lähellä Itä-Saksan rajaa. Järjestäjät kirjoittavat sen nimen pienellä alkukirjaimella.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen documenta järjestettiin vuonna 1955 Kasselin puutarhanäyttelyn yhteydessä. Siellä oli esillä teoksia nykytaiteen suurimmilta nimiltä kuten Pablo Picassolta ja Wassily Kandinskylta. Kaikkiaan 570 teosta 148 taiteilijalta edustivat ekspressionismia fauvismia ja muita sotaa edeltäneiden vuosien modernismin suuntauksia. Näyttelyn ripustuksessa oli viitteitä natsien vuoden 1937 rappiotaiteen näyttelyyn: esimerkiksi Wilhelm Lehmbruckin veistos, joka oli natsien näyttelyssä keskeinen pilkan kohde oli jälleen näyttävällä paikalla, mutta nyt arvostuksen kohteena.[2]
Toisella kerralla documenta oli jo instituutio. Alaotsikkona oli nyt "Taide vuoden 1945 jälkeen". New Yorkin Modernin taiteen museo lainasi näyttelyyn 97 työtä.[3]
Kolmannessa documentassa vuonna 1964 mottona oli "Taide on sitä mitä taiteilijat tekevät." Näyttelyn noin 500 työtä edustivat modernin taiteen kehitystä impressionismista alkaen - esillä oli töitä Cézannelta, van Goghilta, Chagallilta, Picassolta ja Dixiltä, Kokoschkalta, Feiningeriltä sekä Paul Kleeltä, de Chiricolta, Max Ernstiltä ja Mirólta.[4]
Viidennessä documentassa näyttelyn perusfilosofiaa muutettiin: aiemmin oli valittu mahdollisimman hyviä yksittäisiä töitä, nyt annettiin yhden taiteellisen johtajan koota eheä kokonaisuus ja valita teokset edustamaan tätä teemaa. Vuonna 1972 taiteellisena johtajana oli Harald Szeemann, ja hän valitsi näyttelyn otsikoksi “Questioning reality – pictorial worlds today “.[5]
Kuudennessa documentassa oli mukana paljon amerikkalaisten taiteilijoiden piirroksia, sekä itäsaksalaisten taiteilijoiden sosialistista realismia.[6]
Seitsemännen documentan kuuluisin teos oli Joseph Beuysin "yhteiskunnallista kuvanveistoa" edustava 7 000 tammea, jotka istutettiin kaupunkiin ja sen lähiympäristöön. [7]
Viimeaikaiset documentat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdennessätoista documentassa taiteellinen johtaja oli ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolelta: Okwui Enwezor joka kuuden eri maista kotoisin olevan apulaiskuraattorin kanssa kokosi hyvin kansainvälisen näyttelyn.
Kahdestoista documenta oli avoimesti poliittinen. Sen teemoja olivat "Is modernity our antiquity?", "What is bare life?" ja "What is to be done?" Ensimmäinen liittyy nykytaiteen historialliseen perspektiiviin. Toinen kysymys koskee sitä, mikä on paljas elämä, ja kolmas pohtii taiteen ja esteettisen kokemuksen roolia tässä kaikessa.[8]
Luettelo näyttelyistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| vuosi | taiteilijoita | teoksia | kävijöitä | johtaja | |
|---|---|---|---|---|---|
| documenta | 1955 | 148 | 670 | 130 000 | Arnold Bode |
| documenta II | 1959 | 392 | 1 770 | 134 000 | Arnold Bode, Werner Haftmann |
| documenta III | 1964 | 280 | 1 450 | 200 000 | Arnold Bode, Werner Haftmann |
| 4. documenta | 1968 | 150 | 1 000 | 220 000 | 24-jäsenen ”documenta-neuvosto” |
| documenta 5 | 1972 | 218 | 820 | 228 621 | Harald Szeemann |
| documenta 6 | 1977 | 622 | 2 700 | 343 410 | Manfred Schneckenburger |
| documenta 7 | 1982 | 182 | 1 000 | 378 691 | Rudi Fuchs |
| documenta 8 | 1987 | 150 | 600 | 474 417 | Manfred Schneckenburger |
| DOCUMENTA IX | 1992 | 189 | 1 000 | 603 456 | Jan Hoet |
| documenta X | 1997 | 120 | 700 | 628 776 | Catherine David |
| Documenta11 | 2002 | 118 | 450 | 650 924 | Okwui Enwezor |
| documenta 12 | 2007 | 114 | yli 500 | 754 301 | Roger M. Buergel |
| documenta 13 | 2012 | 860 000 | Carolyn Christov-Bakargiev |
Kuvia näyttelyistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Fridericianum on Kasselin documentan pääpaikka. -
Wilhelm Lehmbruck, Kniende, 1911/1926. -
Joseph Beuys, 7 000 tammea, 1982, yksityiskohta. -
Thomas Schütte, Muukalaiset, 1992.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Documentan kotisivu. Viitattu 9.12.2008.
- ↑ d1 1955 (Arkistoitu – Internet Archive), documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH. Viitattu 9.12.2008.
- ↑ d2 1959 (Arkistoitu – Internet Archive) documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH . Viitattu 9.12.2008.
- ↑ d3 1964 (Arkistoitu – Internet Archive) documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH. Viitattu 9.12.2008.
- ↑ d5 1972 (Arkistoitu – Internet Archive) documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH. Viitattu 9.12.2008.
- ↑ d6 1977 (Arkistoitu – Internet Archive) documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH . Viitattu 9.12.2008.
- ↑ d7 1982 (Arkistoitu – Internet Archive) documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH. Viitattu 9.12.2008.
- ↑ Saara Hacklin: Documenta XII 5.8.2007. Mustekala.info. Arkistoitu 12.10.2008. Viitattu 7.12.2008.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anu Uimonen: Kasselin 12. documenta on totinen mutta tarjoaa myös suuria tunteita 21.6.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 31.7.2022.
- documenta Archiv documentan 1900- ja 2000 lukujen taiteen arkisto. (saksaksi) (englanniksi)