Documenta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taiteilijayhteisö Haus Rucker & co:n teos Landschaft im Dia tehtiin documenta 6 -näyttelyyn.

Documenta on laaja nykytaiteen näyttely, joka järjestetään viiden vuoden välein sadan päivän ajaksi Kasselin kaupungissa Saksan keskiosassa. Kasselin documentaa pidetään Venetsian biennaalin ohella eräänä merkittävimmistä kuvataiteen kansainvälisistä tapahtumista. Suomessa järjestetyt Ars-näyttelyt ovat documentaan verrattavia, mutta pienempiä kuvataidetapahtumia.

Saksan ollessa jakautunut Kassel sijaitsi lähellä Itä-Saksan rajaa. Järjestäjät kirjoittavat sen nimen pienellä alkukirjaimella.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen documenta järjestettiin vuonna 1955 Kasselin puutarhanäyttelyn yhteydessä. Siellä oli esillä teoksia nykytaiteen suurimmilta nimiltä kuten Pablo Picassolta ja Wassily Kandinskylta. Kaikkiaan 570 teosta 148 taiteilijalta edustivat ekspressionismia fauvismia ja muita sotaa edeltäneiden vuosien modernismin suuntauksia. Näyttelyn ripustuksessa oli viitteitä natsien vuoden 1937 rappiotaiteen näyttelyyn: esimerkiksi Wilhelm Lehmbruckin veistos, joka oli natsien näyttelyssä keskeinen pilkan kohde oli jälleen näyttävällä paikalla, mutta nyt arvostuksen kohteena.[2]

Toisella kerralla dokumenta oli jo instituutio. Alaotsikkona oli nyt "Taide vuoden 1945 jälkeen". New Yorkin Modernin taiteen museo lainasi näyttelyyn 97 työtä.[3]

Kolmannessa documentassa vuonna 1964 mottona oli "Taide on sitä mitä taiteilijat tekevät." Näyttelyn noin 500 työtä edustivat modernin taiteen kehitystä impressionismista alkaen - esillä oli töitä Cézannelta, van Goghilta, Chagallilta, Picassolta ja Dixiltä, Kokoschkalta, Feiningeriltä sekä Paul Kleeltä, de Chiricolta, Max Ernstiltä ja Mirólta.[4]

Viidennessä documentassa näyttelyn perusfilosofiaa muutettiin: aiemmin oli valittu mahdollisimman hyviä yksittäisiä töitä, nyt annettiin yhden taiteellisen johtajan koota eheä kokonaisuus ja valita teokset edustamaan tätä teemaa. Vuonna 1972 taiteellisena johtajana oli Harald Szeemann, ja hän valitsi näyttelyn otsikoksi “Questioning reality – pictorial worlds today “.[5]

Kuudennessa documentassa oli mukana paljon amerikkalaisten taiteilijoiden piirroksia, sekä itäsaksalaisten taiteilijoiden sosialistista realismia.[6]

Seitsemännen documentan kuuluisin teos oli Joseph Beuysin "yhteiskunnallista kuvanveistoa" edustava 7 000 tammea, jotka istutettiin kaupunkiin ja sen lähiympäristöön. [7]

Viimeaikaiset documentat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdennessätoista documentassa taiteellinen johtaja oli ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolelta: Okwui Enwezor joka kuuden eri maista kotoisin olevan apulaiskuraattorin kanssa kokosi hyvin kansainvälisen näyttelyn.

Kahdestoista documenta oli avoimesti poliittinen. Sen teemoja olivat "Is modernity our antiquity?", "What is bare life?" ja "What is to be done?" Ensimmäinen liittyy nykytaiteen historialliseen perspektiiviin. Toinen kysymys koskee sitä, mikä on paljas elämä, ja kolmas pohtii taiteen ja esteettisen kokemuksen roolia tässä kaikessa.[8]

Luettelo näyttelyistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

vuosi taiteilijoita teoksia kävijöitä johtaja
documenta 1955 148 670 130 000 Arnold Bode
documenta II 1959 392 1 770 134 000 Arnold Bode, Werner Haftmann
documenta III 1964 280 1 450 200 000 Arnold Bode, Werner Haftmann
4. documenta 1968 150 1 000 220 000 24-jäsenen ”documenta-neuvosto”
documenta 5 1972 218 820 228 621 Harald Szeemann
documenta 6 1977 622 2 700 343 410 Manfred Schneckenburger
documenta 7 1982 182 1 000 378 691 Rudi Fuchs
documenta 8 1987 150 600 474 417 Manfred Schneckenburger
DOCUMENTA IX 1992 189 1 000 603 456 Jan Hoet
documenta X 1997 120 700 628 776 Catherine David
Documenta11 2002 118 450 650 924 Okwui Enwezor
documenta 12 2007 114 yli 500 754 301 Roger M. Buergel
documenta 13 2012 860 000 Carolyn Christov-Bakargiev

Kuvia näyttelyistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Documentan kotisivu. Viitattu 9.12.2008.
  2. d1 1955, documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH. Viitattu 9.12.2008.
  3. d2 1959 documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH . Viitattu 9.12.2008.
  4. d3 1964 documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH. Viitattu 9.12.2008.
  5. d5 1972 documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH. Viitattu 9.12.2008.
  6. d6 1977 documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH . Viitattu 9.12.2008.
  7. d7 1982 documenta und Museum Fridericianum Veranstaltungs-GmbH. Viitattu 9.12.2008.
  8. Saara Hacklin: Documenta XII 5.8.2007. Mustekala.info.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Documenta.