Divanadiinipentoksidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Divanadiinipentoksidi

Vanadium-pentoxide-monolayer-3D-balls.png V2O5powder.jpg

Tunnisteet
CAS-numero 1314-62-1
Ominaisuudet
Molekyylikaava V2O5
Moolimassa 181,88 g/mol
Ulkomuoto Keltainen kiteinen aine
Sulamispiste 690 °C [1]
Kiehumispiste 1750 °C (hajoaa) [1]
Tiheys 3,4 g/cm3 [1]
Liukoisuus veteen 0,8 g/100ml[1]

Divanadiinipentoksidi eli vanadiini(V)oksidi (V2O5) on yksi vanadiinin oksideista. Luonnossa divanadiinipentoksidia esiintyy harvinaisena shcherbinaiittimineraalina. [2]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa divanadiinipentoksidi on kiinteää keltaista jauhetta. Yhdiste on amfoteerinen aine eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Emäksisissä liuoksissa divanadiinipentoksidi esiintyy vanadaatti-ioneina (VO43-) ja happamissa olosuhteissa oksovanadiini-ioneina. [3]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Divanadiinipentoksidia voidaan valmistaa kuumentamalla vanadiinipitoista mineraalia alkalimetallisuolojen kanssa 700–850 °C:n lämpötilassa. Kuumennettuun seokseen lisätään vettä, jolloin saostuu niukkaliukoista natriummetavanadaattia. Natriummetavanadaattia käsitellään suola- tai typpihapolla sekä ammoniumsuoloilla ja kuumennetaan, jolloin muodostuu divanadiinipentoksidia. [4]

Divanadiinipentoksidia on mahdollista tuottaa myös kuumentamalla ammoniummetavanadaattia. [3]

2 NH4VO3 → V2O5 + 2 NH3 + H2O

Yhdistettä syntyy myös sivutuotteena tuotettaessa uraania vanadiinia sisältävästä kamotiittimineraalista. [4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa divanadiinipentoksidista käytetään erilaisten metalliseosten valmistukseen. Yhdistettäessä käytetään muun muassa raudan ja vanadiinin sekä alumiinin ja vanadiinin metalliseosten tuotannossa. [4]

Divanadiinipentoksidia käytetään rikkihapon valmistuksessa kontaktiprosessilla katalyyttinä. Aine katalysoi rikkidioksidin hapettumista rikkitrioksidiksi. Divanadiinipentoksidi pelkistyy divanadiinitetroksidiksi ja rikkidioksidi hapettuu. Divanadiinitetroksidi reagoi hapen kanssa muodostaen divanadiinipentoksidia.[5]

Divanadiinipentoksidi on hapetin ja orgaanisessa kemiassa sitä käytetään yhdisteiden synteesissä. Ainetta käytetään muun muassa valmistettaessa ftaalianhydridiä naftaleenista, adipiinihappoa sykloheksanolista, propaanihappoa propaanista ja asetaldehydiä etanolista. [4]

Muita divanadiinipentoksidin käyttökohteita ovat lasin ja keramiikan värjääminen keltaiseksi, depolarisaattorina, valokuvien kehityksessä ja estämässä UV-säteilyn siirtymistä lasissa. [6]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Divanadiinipentoksidi on ihmiselle myrkyllistä. Aineen joutuminen hengitykseen aiheuttaa vaikeutunutta hengitystä ja kipua kurkussa. Nieleminen voi aiheuttaa huonoa oloa ja oksentelua sekä tajuttomuuden. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Vanadiinipentoksidi Kansainväliset kemikaalikortit. 1999. ICSC. Viitattu 30.6.2009.
  2. Shcherbinaite Mindat.org. Viitattu 29.6.2009. (englanniksi)
  3. a b Vanadium pentoxide Zibo Baida chemical Co.,LTD. Viitattu 30.6.2009. (englanniksi)
  4. a b c d Vanadiumpentoxide IARC Monographs. Viitattu 30.6.2009. (englanniksi)
  5. Douglas K. Louie: Handbook of Sulfuric Acid Manufacturing. DKL Engineering, Inc, 2005. ISBN 978-0-9738992-0-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.6.2009). (englanniksi)
  6. Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 964. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.6.2009). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.