Dick Vermeil
Richard Albert ”Dick” Vermeil (s. 30. lokakuuta 1936 Calistoga, Kalifornia) on yhdysvaltalainen entinen amerikkalaisen jalkapallon valmentaja. Hän valmensi NFL:n St. Louis Ramsin Super Bowlin voittoon kauden 1999 päätteeksi. Vermeil on valmentanut myös NFL:n Philadelphia Eaglesia ja Kansas City Chiefsiä.
Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dick Vermeil valmistui vuonna 1959 San Josén osavaltionyliopistosta, jossa hän pelasi myös varapelinrakentajana. Hän aloitti valmentajana high school -tasolta. Vuonna 1969 Los Angeles Rams palkkasi hänet NFL:n historian ensimmäiseksi erikoistilannejoukkueen valmentajaksi. Hän valmensi Ramsissa vuoteen 1974 asti, jolloin hän siirtyi Kalifornian yliopiston (Los Angeles) päävalmentajaksi. Vermeil johdatti joukkueen Rose Bowl -voittoon kauden 1975 päätteeksi.[1][2]
Philadelphia Eagles[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1976 pitkään huonosti menestynyt Philadelphia Eagles palkkasi Vermeilin päävalmentajakseen. Vermeil loi joukkueeseen kovan työnteon kulttuurin, joka huipentui vuoden 1980 tappioon päättyneesen Super Bowliin[3]. Työnarkomaani Veremeil jatkoi päävalmentajana kauteen 1982, jonka jälkeen hän erosi työuupumuksen vuoksi[4]. Vuonna 2006 julkaistiin elokuva Invincible, joka kertoi Vermeilin Philadelphian-aikaisen pelaajan, Vince Papalen, tarinan. Vermeiliä esitti elokuvassa Greg Kinnear.[5]
St. Louis Rams[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erottuaan Philadelphia Eaglesista Vermeil toimi TV-kommentaattorina. Hän teki paluun NFL:ään vuonna 1997, kun hän otti vastaan St. Louis Ramsin päävalmentajan paikan. Kaksi ensimmäistä kautta eivät sujuneet odotusten mukaan, mutta kolmantena kautena kaikki loksahti kohdalleen. Joukkue hankki vahvistuksekseen keskushyökkääjä Marshall Faulkin ja varapelinrakentaja Kurt Warner nousi penkiltä supertähdeksi. Huikea hyökkäyspeli toi Vermeilille Super Bowl -voiton kauden 1999 päätteeksi.[6]
Kansas City Chiefs[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Super Bowl -voiton jälkeen Vermeil päätti siirtyä eläkkeelle, mutta päätös piti vain yhden vuoden. Kaudeksi 2001 hän siirtyi Kansas City Chiefsin päävalmentajaksi.[7] Vermeilin johdolla Chiefsistä tuli yksi NFL:n vahvimmista hyökkäyssuunnan joukkueista. Puolustus ei kuitenkaan ollut samaa tasoa, eikä Vermeil voittanut Kansas Cityssä yhtäkään pudotuspeliottelua.[8]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dick Vermeilillä ja hänen vaimonsa Carolilla on kolme lasta ja useita lastenlapsia[9]. Valmentajanuransa jälkeen Vermeil on keskittynyt viinibisnekseen. Hän omistaa viinitilan Kaliforniassa.[10] Vermeil on tunnettu valmentajana, joka ei pelkää osoittaa tunteitaan joukkueen tai median edessä. Suuresti pelaajistaan ja työtovereistaan välittävän valmentajan on nähty kyynelehtivän julkisesti useaan kertaan.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
- ↑ a b There is crying in football ESPN.com.
- ↑ Dick Vermeil All American Speakers
- ↑ Vermeil Philadelphia Icon[vanhentunut linkki] Philadelphia Eagles
- ↑ A New Life (Arkistoitu – Internet Archive) Sports Illustrated
- ↑ Invincible Internet Movie Database
- ↑ The near dynasty: the Greatest Show on Turf Cold Hard Football Facts.com
- ↑ Dick Vermeil Pro Football Reference
- ↑ Vermeil's return depends on defensive improvement ESPN.com
- ↑ You're never too old ESPN.com
- ↑ Vermeil Wines
| Edeltäjä: Gunther Cunningham |
Kansas City Chiefsin päävalmentaja 2001–2005 |
Seuraaja: Herman Edwards |
| Edeltäjä: Rich Brooks |
St. Louis Ramsin päävalmentaja 1997–1999 |
Seuraaja: Mike Martz |
| Edeltäjä: Mike McCormack |
Philadelphia Eaglesin päävalmentaja 1976–1982 |
Seuraaja: Marion Campbell |
| Edeltäjä: Pepper Rodgers |
UCLA Bruinsin päävalmentaja 1974–1975 |
Seuraaja: Terry Donahue |
| ||||||||||
