Tyypin 2 diabetes

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Diabetes II)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tyypin 2 diabetes mellitus
Luokitus
ICD-10 E11
ICD-9 250.00, 250.02
OMIM 125853
Tautitietokanta 3661
MedlinePlus 000313
MeSH D003924
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes on yleensä aikuisiällä alkanut diabetes mellitus -tyyppinen ihmisillä ilmenevä aineenvaihduntatauti. Taudissa ilmenee toistuvasti korkea veren glukoosipitoisuus eli hyperglykemia, sillä lihasten ja maksan solujen kyky reagoida haiman erittämään insuliinihormoniin on heikentynyt. Solut ovat siis insuliiniresistenttejä. Normaalisti insuliini laskee tehokkaasti veren glukoosipitoisuutta.[1][2] Tyypin 2 diabetesta kutsutaan välillä nimellä aikuistyypin tai aikuisiän diabetes, vaikka se voi ilmetä myös lapsilla.[3][4]

Tyypin 2 diabetes on aluksi oireeton useiden vuosien ajan. Taudin edetessä hyperglykemia pahenee, jolloin se voi aiheuttaa muun muassa runsasta virtsaamistarvetta, runsasjanoisuutta, ei ilmeisistä syistä johtuvaa laihtumista, näön sumeutta tai nälkäisyyttä.[5] Tyypin 2 diabetesta potevien elinajanodote on terveitä lyhyempi, sillä taudissa voi myöhäisvaiheessa ilmetä vakavia elämänlaatua heikentäviä sairauksia, kuten munuaisten vajaatoimintaa aiheuttava diabeettinen nefropatia, sokeuteen mahdollisesti johtava diabeettinen retinopatia, diabeettinen neuropatia tai sepelvaltimotauti.[6]

Sairastumisriski tyypin 2 diabetekseen on suurin vanhoilla vähän liikkuvilla ihmisillä, jotka ovat lihavia. Riski on suurin jos lihavuus on keskivartalolihavuutta.[5] Tyypin 2 diabetesta hoidetaan ravintoa ja liikuntaa koskevalla neuvonnalla taikka sen ja diabeteslääkityksen yhdistelmällä. Hoidon tavoitteena on laskea pitkän ajan verensokeritasapainosta kertova veren HbA1c-lukema potilaan yksilölliselle tavoitetasolle.[7] Laihtuminen ja liikunnan lisääminen taudin varhaisvaiheessa voi jopa parantaa potilaan.[8] Laihtuminen vähentää haiman rasvoittumista ja tehostaa sen verenkiertoa. Tuloksena on insuliinin tehokkaampi vapautuminen.[9] Metformiini on Suomessa yleisimmin käytetty diabeteslääke.[8] Tyypin 2 diabetes vaatii vain vakavimmissa tapauksissa insuliinia tai sen johdannaisia sisältävien pistosten annostelua osana taudin hoitoa.[10]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Diabetesliiton mukaan tyypin 2 diabetesta potee noin 350 000 suomalaista ja tämän lisäksi noin 100 000 suomalaista potee tautia tietämättään.[11] Suomalaisen nuorten diabetes-potilaiden määrä lähes kolminkertaistui vuosina 1990-2019 ollen tätä nykyä esimerkiksi Ranskaan verrattuna yhdeksän kertaa suurempi[12].

Diabetes lyhentää vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan potilaiden keskimääräistä elinikää lähes neljällä vuodella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1,7 miljoonaa henkeä seitsemästä korkean elintason maasta.[13]

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypin 2 diabetesta kutsuttiin vuosista 1979–1980 alkaen muun muassa Maailman terveysjärjestön suosituksesta "insuliinista riippumattomaksi diabetes mellitukseksi" (englanniksi non-insulin-dependent diabetes mellitus, lyhenne NIDDM). Tyypin 1 diabetesta taas alettiin kutsumaan "insuliinista riippuvaksi diabetes mellitukseksi" (englanniksi insulin-dependent diabetes mellitus, lyhenne IDDM).[14][15]

Vuonna 1997 nimet IDDM ja NIDDM korvattiin nimillä "tyypin 1 diabetes" ja "tyypin 2 diabetes" vastaavasti. Nimet IDDM ja NIDDM koskivat vain taudin aiheutumismekanismia. Nimet vaihdettiin, sillä esimerkiksi NIDDM:ää eli tyypin 2 diabetesta potevia luokiteltiin joissakin yhteyksissä aiheutumismekanisminsa (etiologian) sijaan virheellisesti heidän tarvitsemansa hoidon perusteella. Tyypin 2 diabetesta potevat voivat vaatia hoidossaan insuliinia, joten tyypin 2 diabetesta potevien saatettiin sanoa potevan IDDM:ää (eli tyypin 1 diabetesta) NIDDM:n sijaan.[15]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypin 2 diabeteksen pääoire on krooninen (jatkuvasti toistuva) hyperglykemia eli liian korkea verensokeri. Hyperglykemia on kuitenkin diabeteksen varhaisvaiheessa useiden vuosien ajan niin lievää, ettei se aiheuta havaittavia oireita. Siksi monet tyypin 2 diabetesta potevat eivät taudin varhaisvaiheessa tiedä sairastavansa diabetesta. Diabetes aiheuttaa oireettomanakin tai vähäoireisena ajanjaksona vaurioita elimistössä, jotka altistavat diabeteksen liitännäissairauksille.[5]

Merkittävä hyperglykemia voi aiheuttaa runsasta virtsaamistarvetta, runsasjanoisuutta (polydipsia), ei ilmeisistä syistä johtuvaa laihtumista ja joskus näön sumeutta sekä nälkäisyyttä.[5] Myös väsymys kuuluu korkean verensokerin aiheuttamiin oireisiin[16].

Acanthosis nigricans eli taivetummuus tarkoittaa ihopoimuissa ilmeneviä muuta ihoa paksumpia ja kuivempia tummentumia, jotka ovat yleisiä tyypin 2 diabeetikoilla. Tummentumia voi ilmetä jo ennen varsinaista diabeteksen puhkeamista. Acrochordon-luomet (varsiluomi eli ihopolyyppi) ovat myös yleisiä tyypin 2 diabeetikoilla[17].

Liitännäissairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diabeetikoilla on normaaliväestöä suurempi alttius saada jokin infektio.[5]

Ketoasidoosi (jossa veressä on liikaa sitä happamoivia ketoaineita) ja hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä (jossa veressä on liikaa glukoosia) ovat vakavimpia tyypin 2 diabeteksessa ilmeneviä akuutteja ongelmia, sillä ne voivat johtaa kuolemaan. Molemmat voivat ilmetä osin samanaikaisesti ja ovat yleisimpiä vanhemmilla diabeetikoilla. Ne kuitenkin ovat harvinaisia tyypin 2 diabeetikoilla ilman laukaisevia stressitekijöitä, kuten hiljattain ilmennyttä fyysistä vammaa, kirurgista leikkausta, infektiota (esimerkiksi keuhkokuume tai virtsatieinfektio) tai tietynlaisen lääkityksen aloittamista.[18]

Muita tyypin 2 diabeteksen liitännäissairauksia ovat muun muassa munuaisten vajaatoimintaa aiheuttava diabeettinen nefropatia, mahdollisesti sokeuteen johtava diabeettinen retinopatia ja diabeettinen neuropatia. Neuropatia voi yhdessä diabeteksen aiheuttamien ääreisverenkierron verisuonivaurioiden kanssa johtaa kroonisiin haavaumiin raajoissa, eritoten jaloissa. Loppuvaiheessa haavat voivat vaatia raajan amputaation. Verisuonivaurioiden takia diabeetikoilla on merkittävä riski sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus.[6] Tyypin 2 diabetes lisää myös riskiä sairastua Alzheimerin tautiin – riski on diabeetikoilla 1.5–2-kertaa suurempi kuin terveellä väestöllä. Diabeetikoilla on myös noin 2.5-kertaa suurempi riski saada vaskulaarinen dementia.[19] Lisäksi erilaiset syövät ovat tyypin 2 diabeetikoilla muuta väestöä yleisempiä.[20]

Tyypin 2 diabetesta potevien elinaika on taudin liitännäissairauksien takia keskimäärin terveitä lyhyempi. Esimerkiksi 55-vuotiaat tyypin 2 diabetes -diagnoosin saaneet miehet elävät keskimäärin 3.6–11.5 vuotta lyhyemmän elämän kuin terveet. Elinaika riippuu pitkälti siitä, että kuinka hyvin diabeetikko hoitaa tautiaan.[21]

Altistavat tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävin tyypin 2 diabetekselle altistava tekijä on lihavuus, eritoten keskivartalolihavuus.[22] Muita altistavia tekijöitä ovat korkea ikä, etninen tausta (esimerkiksi Lähi-idästä, Japanista tai Kiinasta kotoisin olevilla on muita suurempi riski sairastua diabetekseen), metabolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonitaudit (nämä ovat merkki diabetekselle altistavista aineenvaihduntahäiriöistä), raskausdiabetes (ilmenee naisilla), tupakointi, vähäinen liikunta, univaje ja epäterveellinen ruokavalio.[22]

Vuonna 2024 julkaistussa poikkeuksellisen laajassa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että siihen väestöviidennekseen kuuluvat, jotka nauttivat eniten korkean glykemiaindeksin ruokaa, sairastuivat kaksin kertaa useammin kakkostyypin diabtekseen kuin vähiten nauttiva viidennes[23]. Myös monityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä kakkostyypin diabeteksen riskiä lisäävistä tekijöistä.[24]

Kolesterolia alentavan statiinilääkityksen käytön on havaittu lisäävän 25–48 prosenttia riskiä sairastua diabetekseen[25].

Myös tyypin 2 diabeteksen ilmeneminen henkilön sukulaisilla lisää henkilön riskiä sairastua itsekin tyypin 2 diabetekseen. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes.[10][26]

Suojaavat tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan ylipaino eli lievä lihavuus (painoindeksi 25-30) vähentää alle 55-vuotiaiden naisten diabetesriskiä, ja vaikea lihavuus (yli 35:n painoindeksi) lisää sitä yli 54-vuotiailla naisilla. Miehillä puolestaan jo lievä ylipaino tai lihavuus moninkertaistaa diabetesriskin.[27]sepelvaltimotautiin

Tutkimusnäytön kokonaisuus puhuu sen puolesta, että runsasrasvaisten maitotuotteiden käyttö suojaa kakkostyypin diabetekselta, mutta rasvattomien ei[28].

Ennuste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypin 2 diabetes lyhentää brittipotilaiden elämää keskimäärin 1,7 vuodella. Taudin ennuste riippuu siitä, kuinka hyvin potilaan verensokeri saadaan hallintaan. Esimerkiksi vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että yksi huonossa hoitotasapainossa vietetty vuosi, jossa pitkäaikaisesta verensokeriarvosta kertova veren HbA1c-arvo on yli 58 millimoolia/mooli, lyhentää sadalla päivällä tyypin 2 diabeetikoiden keskimääräistä elinikää.[29]

Taudin syyt ja kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypin 2 diabetes johtuu erityyppisten solujen heikosta kyvystä reagoida haiman beetasolujen tuottamaan insuliiniin eli insuliiniresistenssistä. Insuliiniresistentit solut eivät ota sisäänsä tehokkaasti veren glukoosia eli verensokeria insuliinin vaikutuksesta, jolloin veren glukoosipitoisuus kasvaa toistuvasti epänormaalin korkeaksi esimerkiksi ruokailun yhteydessä. Korkeaa verensokeria sanotaan hyperglykemiaksi ja se on tyypin 2 diabeteksen pääoire. Keho kuitenkin pyrkii kumoamaan insuliiniresistenssin vaikutusta ja lisää insuliinin tuottoa epänormaalin korkeaksi ennen hyperglykemian ja monien muiden diabeteksen oireiden ilmenemistä. Poikkeavan suurta veren insuliinipitoisuutta sanotaan hyperinsulinemiaksi.[1]

Diabeteksen myöhäisemmässä hyperglykemiaa ilmentävässä vaiheessa beetasoluja voi tuhoutua merkittävästi. Tällöin myös insuliinin tuotto vähenee.[1][30]

Insuliiniresistenssi vähentää solujen glukoosin saantia, joten solut alkavat energian saantinsa takaamiseksi tuottamaan ketoaineita eli keho siirtyy kohti ketoosiksi kutsuttua aineenvaihdunnan tilaa. Tässä tilassa esimerkiksi rasvasolut vapauttavat varastoimiaan rasvahappoja ja lihassolut hajottavat proteiinejaan aminohapoiksi. Nämä vaikutukset voivat aiheuttaa vastaavasti diabeteksessa mahdollisesti ilmenevää painon laskua ja lihasheikkoutta. Rasvahapot ja aminohapot päätyvät vereen ja sieltä maksaan, joka tuottaa niistä vereen vapautuvia ketoaineita. Ketoaineet happamoivat verta ja tämä voi johtaa diabeettiseen ketoasidoosikohtaukseen. Rasvahapot myös edistävät LDL:n ja VLDL:n tuottoa maksassa. Näiden tuoton kasvu edistää diabeteksen liitännäisairautena ilmenevää ateroskleroosia.[31]

Osa hyperglykemian glukoosiylimäärästä päätyy virtsaan. Glukoosin mukana virtsaan siirtyy osmoottisesti vettä. Glukoosin mukana diabeetikko menettää ravintoenergiaa, joka edistää diabeteksessa mahdollisesti ilmenevää selittämätöntä laihtumista. Veden menettäminen aiheuttaa janoisuutta ja lisää virtsaamistarvetta. Se voi myös johtaa nestehukkaan.[31] Nestehukka taas voi väkevöidä verta lisäten suhteellisesti veren glukoosi- ja elektrolyyttipitoisuuksia. Tämä voi aiheuttaa vaarallisen hyperosmolaarisen hyperglykeemisen oireyhtymän.[18]

Diagnosointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verensokerin mittaamisella voidaan todeta diabetes

Henkilöllä on todennäköisesti tyypin 2 tai tyypin 1 diabetes jos

  • hänen veriplasmansa glukoosipitoisuus on 8 tunnin paaston jälkeen yli 7 mmol/l (millimoolia per litra).[32]
  • hän on juonut 75 grammaa glukoosia sisältävän nesteen ja 2 tunnin jälkeen juomisesta hänen plasmansa glukoosipitoisuus on yli 11.1 mmol/l. Tätä koetta sanotaan muun muassa sokerirasituskokeeksi.[32]
  • glykatoituneen hemoglobiinin (HbA1c) pitoisuus veressä on yli 48 mmol/mol (millimoolia per mooli).[32]

Yksiselitteisiä kriteerejä tyypin 1, tyypin 2 tai muiden diabetesmuotojen erottamiselle toisistaan ei ole, vaan varhainen taudin luokittelu perustuu todennäköisimpään vaihtoehtoon. Esimerkiksi ketoasidoosin ilmeneminen potilaalla viittaa vahvasti tyypin 1 diabetekseen. Täydentävät kokeet vahvistavat tarvittaessa diagnoosin. Esimerkiksi C-peptidipitoisuuden mittaus kertoo, ilmeneekö potilaalla insuliinin puutos. Puutos viittaisi tyypin 1 diabetekseen, mutta voi viitata myös johonkin MODY-diabetekseen.[10]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuisten kakkostyypin diabetesta hoidetaan brittiläisen terveysviranomaisen antaman virallisen hoitosuosituksen mukaan joko näyttöön perustuvalla, ravintoa ja liikuntaa koskevalla neuvonnalla taikka sen ja diabeteslääkityksen yhdistelmällä. Hoidon tavoitteena on laskea pitkän ajan verensokeritasapainosta kertova HbA1c-lukema potilaan yksilölliselle tavoitetasolle.[7] Veriplasman avulla tehtävä HbA1c-laboratoriomittaus on myös ensisijainen hoidon tehokkuuden seurantamittari[33]. Kyseinen testi on syytä toistaa aluksi kolmen ja myöhemmin kuuden kuukauden välein[34]. Verensokeritasoa mitataan omatoimisesti verensokerimittarilla yleensä vain lääkärin kehotuksesta[8][10].

Tyypin 2 diabetesta hoidetaan Suomessa ensisijaisesti elintapamuutoksilla. Esimerkiksi pysyvä laihtuminen normaalipainoon ja säännöllisen liikunnan harrastaminen voivat jopa parantaa vastikään todetun tyypin 2 diabeteksen.[8]

Ruokavalio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalion avulla voidaan parantaa glukoositasapainoa ja pienentää valtimosairauksien riskiä merkittävästi[35].  Ruokavalioon vaikuttamalla voi myös parantaa elämänlaatua ja myös diabeteksen remissio voi olla mahdollista saavuttaa[36]. Merkittävä painonlasku etenkin pian diagnoosin saamisen jälkeen voi pysäyttää ektooppisen rasvan kertymisen maksaan ja haimaan ja luotettavasti saada aikaan tyypin 2 diabeteksen remission [36]. Vuonna 2022 julkaistu asiantuntijasuositus toteaa ruokavalion olevan tyypin 2 diabeteksen hoitona tehokkain silloin, kun se korostaa kokokasvisruokaa ja lihan ja muiden eläinperäisten ruokien välttämistä[37].

Suomalainen Käypä Hoito -suositus[38] suosittaa tyypin 2 diabetesta sairastavalle

  • runsaasti kasviksia (juureksia, vihanneksia, palkokasveja, marjoja, hedelmiä) ja täysjyväviljaa
  • vähän ravitsemuksellisesti vähäarvoisia, sokeria ja vähäkuituista viljaa sisältäviä, ruokia ja juomia
  • niukasti kovaa rasvaa (tyydyttynyttä ja transrasvaa) ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa
  • vähän suolaa
  • enintään kohtuullisesti alkoholia

Suosituksen pääviesti on tältä osin varsin yhteneväinen myös Euroopan merkittävän diabetesjärjestön EASD:n näyttöön perustuvan suosituksen kanssa[36]. Sen tärkeitä viestejä ovat minimaalisesti prosessoitujen kasviperäisten elintarvikkeiden kulutus; kokojyväviljat, vihannekset, kokonaiset hedelmät, palkokasvit, pähkinät, siemenet ja ei-hydrogenoidut ei-trooppiset kasviöljyt [käytännössä: muut paitsi kookos- ja palmuöljy]. Vastaavasti punaisen ja prosessoidun lihan, natriumin, sokerilla makeutettujen juomien ja jalostettujen viljojen kulutusta on vähennettävä. Runsaan kuidun saannin (vähintään 35g/vrk) korostetaan. Kuidun saannin lisäämiseen kannustavat myös kesällä 2023 päivittyneet pohjoismaiset ravitsemussuositukset[39].

Glykeemisen indeksin käytöstä apuvälineenä voi olla hyötyä [40], esimerkiksi siten, että se ohjaa suosimaan runsaammin kuitua sisältäviä ruokia [36].

Myös hiilihydraattien saantia rajoittavia ruokavalioita on tutkittu ja on olemassa tutkimuksia [41] [42], joissa on saatu joitakin lupaavia tuloksia. Tutkimukset ovat kuitenkin olleet verraten lyhytkestoisia, ja näyttöä hyödyistä ei ole saatu pitkäaikaisemmissa tutkimuksissa [43]. Lisäksi seurantatutkimuksissa on herännyt huolta siitä, että vähähiilihydraattisilla ruokavalioilla voi olla terveyteen negatiivisia pitkäaikaisvaikutuksia, kuten lisääntynyt sydän- ja verisuonitautien ja syövän kuolleisuus [44]. Uusin eurooppalainen diabetesta sairastavien ravitsemussuositus ei suosita erittäin vähähiilihydraattista/ketogeenista ruokavaliota näytön puutteen ja potentiaalisten turvallisuushuolien vuoksi [36].

Suomen diabetesliitto on tuottanut Hyvinvoinnin poluilleen osion myös tyypin 2 diabetesta sairastavan ruokailutottumuksista.

Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikunnan katsotaan olevan tyypin 2 diabetesta sairastavalle erittäin tärkeää: lääkkeillä ei voida korvata sen laaja-alaista vaikutusta [45]. Liikunta parantaa glukoositasapainoa ja vähentää sisäelimiä ympäröivää rasvaa sekä pienentää plasman triglyseridipitoisuutta tyypin 2 diabeetikolla, myös ilman painonlaskua [46]. Lihasmassaa lisäävä liikunta parantaa elimistön insuliiniherkkyyttä. Jo muutama kyykky, punnerrus ja vatsalihasliike päivässä hyödyttävät diabetesta sairastava terveyttä.[47].

EASD:n ja ADA:n yhteinen diabeteksen nykyhoitoa käsitellyt vuoden 2022 konsensusraportti [48] suositti

  • keskeyttämään pidempikestoista (yli 30 minuutin) istumista lyhyellä kävelyllä tai voimailulla glukoosimetabolian parantamiseksi
  • lisäämään askelmäärää; jo 5-6 minuutin kestoisen reippaan kävelyn lisäys päivään voi parantaa elinajan odotetta
  • rohkaisemaan diabetesta sairastavia myös keskiraskaaseen (väh. 150min /viikko) tai raskaaseen liikuntaan (väh. 75min / viikko)
  • tarvittaessa haurauden ja raihnaisuuden välttämiseksi soveltuvia hyvin yksinkertaisia toistuvia harjoitteita
  • voimaharjoittelua arjen toimintakyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi ja huomion kiinnittämistä myös jäsenten liikkuvuuteen ja tasapainoharjoituksiin.

Suositusten voi katsoa olevan varsin yhtenevät suomalaisten suositusten [49] [50] kanssa.

Lääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos elämäntapamuutokset eivät laske verensokeritasoa kylliksi, voidaan tyypin 2 diabeteksen hoitoon käyttää lääkkeitä. Suomessa yleisimmin käytetty lääke tyypin 2 diabetekseen on metformiini, jonka ohella saatetaan tarvittaessa käyttää muita diabeteslääkkeitä. DPP-4:n estäjiä käytetään niillä, joille metformiini ei sovi lääkkeeksi.[8] Suomessa käytettyjä DPP-4:n estäjiä ovat alogliptiini, linagliptiini, saksagliptiini, sitagliptiini ja vildagliptiini. Muita Suomessa käytettyjä diabeteslääkkeitä ovat GLP-1:n johdannaiset (esimerkiksi liraglutidi, eksenatidi, dulaglutidi ja liksisenatidi), SGLT-2:n estäjät (esimerkiksi dapagliflotsiini ja empagliflotsiini), sulfonyyliureat (esimerkiksi glimepiridi ja glipitsidi), glinidit (esimerkiksi repaglinidi) ja glitatsonit (esimerkiksi pioglitatsoni). Insuliinia tai sen johdannaisia käytetään säännöllisesti vain vaikeasti oireilevien tyypin 2 diabeetikkojen kohdalla tai kertaluonteisesti akuutin hyperglykemian hoitoon.[10]

Diabeteslääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Eritoten glinidit, sulfonyyliureat ja insuliini tai sen johdannaiset voivat aiheuttaa liian alhaisen verensokeritason eli hypoglykemian.[10]

Tyypin 2 diabeteksen liitännäissairauksia ehkäistään tarvittaessa esimerkiksi verenpainelääkkein, kolesterolilääkkein (esimerkiksi statiinit) ja asetyylisalisyylihapon avulla.[10]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli henkilö ei laihdu, saatetaan harkita lihavuusleikkausta osana diabeteksen hoitoa.[8]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Diabetesliiton mukaan tyypin 2 diabetesta potee noin 350 000 suomalaista ja tämän lisäksi noin 100 000 suomalaista potee tautia tietämättään.[11] Tyypin 2 diabeteksen eri esiintyvyys seitsenkertaistui Suomessa vuosina 1976–2016.[51] FinDM II -nimisen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys Suomessa on likimain kaksinkertaistunut vuosina 1997–2007 ja miesten osuus tyypin 2 diabeetikoista on kasvanut hieman. Tutkimuksen mukaan 1997 tyypin 2 diabetestapauksia oli 138 337, joista naisia oli 55.9 %. 2007 tapauksia oli 245 257, joista 50.1 % oli naisia.[52]

Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) mukaan vuonna 2019 maailman 20–79-vuotiaasta väestöstä 9.3 % eli 463 miljoonaa henkilöä poti tyypin 2 diabetesta tai tyypin 1 diabetesta. IDF ennustaa osuuden olevan 9.2 % vuonna 2030 (578.4 miljoonaa diabeetikkoa) ja 9.6 % vuonna 2045 (700.2 miljoonaa diabeetikkoa). IDF:n tilastoissa ei ole eroteltu diabetestyyppejä toisistaan, mutta IDF arvioi tyypin 2 diabeteksen vastaavan valtaosaa diabetestapauksista.[53]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • RA DeFronzo et al: International textbook of diabetes mellitus. 4. painos. John Wiley & Sons Ltd., 2015. ISBN 9780470658611.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c ME Cerf: Beta cell dysfunction and insulin resistance. Frontiers in Endocrinology, 2013, 4. vsk. PubMed:23542897. doi:10.3389/fendo.2013.00037. ISSN 1664-2392. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ Aikuisiän diabeteksen geenitausta www.duodecimlehti.fi. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ Yrjö Kokkonen: Ylipainoisilla lapsilla hyvin vaarallista diabetestä Yle Uutiset. 30.4.2012. Viitattu 12.5.2020.
  4. ↑ Hannu Jalanko: Diabetes lapsella terveyskirjasto.fi. 7.11.2019. Viitattu 12.5.2020.
  5. ↑ a b c d e Diagnosis and classification of diabetes mellitus. Diabetes Care, 2009, 32. vsk, nro Suppl 1, s. S62–S67. PubMed:19118289. doi:10.2337/dc09-S062. ISSN 0149-5992. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ a b DeFronzo, s. 564–571
  7. ↑ a b Key priorities for implementation | Type 2 diabetes in adults: management | Guidance | NICE www.nice.org.uk. Arkistoitu 19.7.2021. Viitattu 18.7.2021.
  8. ↑ a b c d e f Tyypin 2 diabeteksen hoito terveyskirjasto.fi. Viitattu 11.5.2020.
  9. ↑ Väitöstutkimus: lihavuusleikkaus vähentää haiman rasvoittumista Diabetesliitto. Viitattu 31.7.2020.
  10. ↑ a b c d e f g Tyypin 2 diabetes kaypahoito.fi. Viitattu 11.5.2020.
  11. ↑ a b Tyypin 2 diabetes diabetes.fi. Viitattu 11.5.2020.
  12. ↑ Kakkostyypin diabetes yleistyi rajusti nuorilla – Suomi pääsi kyseenalaisen tilaston kärkeen Yle Uutiset. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  13. ↑ Low socioeconomic status as significant a risk factor for mortality as diabetes, high blood pressure, obesity www.healio.com. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
  14. ↑ IB Hirsch: Type-1-and-change diabetes. Clinical Diabetes, 1999, 17. vsk, nro 4. ISSN 1945-4953. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ a b The expert committee on the diagnosis and classification of diabetes mellitus: Report of the Expert Committee on the Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus. Diabetes Care, 1997, 20. vsk, nro 7, s. 1183–1197. PubMed:9203460. doi:10.2337/diacare.20.7.1183. ISSN 0149-5992. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ 9 early warning signs and symptoms of type 2 diabetes www.medicalnewstoday.com. 21.1.2020. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)
  17. ↑ M Duff et al: Cutaneous manifestations of diabetes mellitus. Clinical Diabetes, 2015, 33. vsk, nro 1, s. 40–48. PubMed:25653473. doi:10.2337/diaclin.33.1.40. ISSN 0891-8929. Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ a b DeFronzo, s. 799–808
  19. ↑ A Jayaraman, CJ Pike: Alzheimer’s disease and type 2 diabetes: multiple mechanisms contribute to interactions. Current diabetes reports, 2014, 14. vsk, nro 4, s. 476. PubMed:24526623. doi:10.1007/s11892-014-0476-2. ISSN 1534-4827. Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ M Abudawood: Diabetes and cancer: a comprehensive review. Journal of Research in Medical Sciences, 2019, 24. vsk. PubMed:31741666. doi:10.4103/jrms.JRMS_242_19. ISSN 1735-1995. Artikkelin verkkoversio.
  21. ↑ J Leal, AM Gray, PM Clarke: Development of life-expectancy tables for people with type 2 diabetes. European Heart Journal, 2009, 30. vsk, nro 7, s. 834–839. PubMed:19109355. doi:10.1093/eurheartj/ehn567. ISSN 0195-668X. Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ a b Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.5.2020.
  23. ↑ Victoria Miller, David A. Jenkins, Mahshid Dehghan, Kristie Srichaikul, Sumathy Rangarajan, Andrew Mente, Viswanathan Mohan, Sumathi Swaminathan, Rosnah Ismail, Maria Luz Diaz, Rekha M. Ravindran, Katarzyna Zatonska, Ahmad Bahonar, Yuksel Altuntas, Rasha Khatib, Patricio Lopez-Jaramillo, Afzalhussein Yusufali, Karen Yeates, Jephat Chifamba, Romaina Iqbal, Rita Yusuf, Elizabeth Catherina Swart, Hu Bo, Guoliang Han, Xiaocong Li, Khalid F. Alhabib, Annika Rosengren, Alvaro Avezum, Fernando Lanas, Salim Yusuf, Prospective Urban and Rural Epidemiology (PURE) study investigators: Associations of the glycaemic index and the glycaemic load with risk of type 2 diabetes in 127 594 people from 20 countries (PURE): a prospective cohort study. The Lancet. Diabetes & Endocrinology, 5.4.2024, s. S2213–8587(24)00069–X. PubMed:38588684. doi:10.1016/S2213-8587(24)00069-X. ISSN 2213-8595. Artikkelin verkkoversio.
  24. ↑ T Yamashima et al: Intake of ω-6 polyunsaturated fatty acid-rich vegetable oils and risk of lifestyle diseases. Advances in Nutrition, 2020, 11. vsk, nro 6, s. 1489–1509. PubMed:32623461. doi:10.1093/advances/nmaa072. ISSN 2161-8313. Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Statins and the Risk of Diabetes: Evidence From a Large Population-Based Cohort Study. 2014. https://www.medscape.com/viewarticle/829230_4
  26. ↑ K Hemminki et al: Familial risks for type 2 diabetes in sweden. Diabetes Care, 2010, 33. vsk, nro 2, s. 293–297. PubMed:19903751. doi:10.2337/dc09-0947. ISSN 0149-5992. Artikkelin verkkoversio.
  27. ↑ Ylipaino ja lihavuus vaikuttavat merkittävästi sairastuvuuteen – riski on otettava vakavasti - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 19.4.2021. Viitattu 19.4.2021.
  28. ↑ Maitorasva ehkäisee diabetesta. Kari Salminen. Tiede-lehti 1/2015.
  29. ↑ AH Heald et al: Estimating life years lost to diabetes: outcomes from analysis of National Diabetes Audit and Office of National Statistics data. Cardiovascular Endocrinology & Metabolism, 2020, 9. vsk, nro 4, s. 183–185. PubMed:33225235. doi:10.1097/XCE.0000000000000210. ISSN 2574-0954. Artikkelin verkkoversio.
  30. ↑ DeFronzo, s. 354–365
  31. ↑ a b N Thomas et al: A practical guide to diabetes mellitus, s. 1–15. 7. painos. Jaypee Brothers Medical Publishers, 2017. ISBN 9789351528531.
  32. ↑ a b c Pirjo Ilanne-Parikka: Diabetes ("sokeritauti") Duodecim - Terveyskirjasto. 5.2.2018. Viitattu 3.12.2019.
  33. ↑ The A1C Test & Diabetes | NIDDK National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases. Viitattu 24.2.2023. (englanniksi)
  34. ↑ Recommendations | Type 2 diabetes in adults: management | Guidance | NICE www.nice.org.uk. Viitattu 24.2.2023.
  35. ↑ Tyypin 2 diabetes www.kaypahoito.fi. Viitattu 6.7.2023.
  36. ↑ a b c d e The Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association for the Study of Diabetes (EASD), Anne-Marie Aas, Mette Axelsen, Chaitong Churuangsuk, Kjeld Hermansen, Cyril W. C. Kendall, Hana Kahleova, Tauseef Khan, Michael E. J. Lean, Jim I. Mann, Eva Pedersen, Andreas Pfeiffer, Dario Rahelić, Andrew N. Reynolds, Ulf Risérus, Angela Albarosa Rivellese, Jordi Salas-Salvadó, Ursula Schwab, John L. Sievenpiper, Anastasia Thanopoulou, Emeritus Matti Uusitupa: Evidence-based European recommendations for the dietary management of diabetes. Diabetologia, 2023-06, 66. vsk, nro 6, s. 965–985. doi:10.1007/s00125-023-05894-8. ISSN 0012-186X. Artikkelin verkkoversio. en
  37. ↑ Richard M. Rosenfeld, John H. Kelly, Monica Agarwal, Karen Aspry, Ted Barnett, Brenda C. Davis, Denise Fields, Trudy Gaillard, Mahima Gulati, George E. Guthrie, Denee J. Moore, Gunadhar Panigrahi, Amy Rothberg, Deepa V. Sannidhi, Lorraine Weatherspoon, Kaitlyn Pauly, Micaela C. Karlsen: Dietary Interventions to Treat Type 2 Diabetes in Adults with a Goal of Remission: An Expert Consensus Statement from the American College of Lifestyle Medicine. American Journal of Lifestyle Medicine, 2022-05, 16. vsk, nro 3, s. 342–362. PubMed:35706589. doi:10.1177/15598276221087624. ISSN 1559-8276. Artikkelin verkkoversio. en
  38. ↑ Tyypin 2 diabetes www.kaypahoito.fi. Viitattu 6.7.2023.
  39. ↑ NORDIC NUTRITION RECOMMENDATIONS 2023 / INTEGRATING ENVIRONMENTAL ASPECTS pub.norden.org. Viitattu 6.7.2023. (englanniksi)
  40. ↑ About Glycemic Index www.glycemicindex.com. Arkistoitu 5.4.2020. Viitattu 9.4.2020.
  41. ↑ C Chen et al: Effect of a 90 g/day low-carbohydrate diet on glycaemic control, small, dense low-density lipoprotein and carotid intima-media thickness in type 2 diabetic patients: An 18-month randomised controlled trial. PLOS ONE, 2020, 15. vsk, nro 10, s. e0240158. PubMed:33017456. doi:10.1371/journal.pone.0240158. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.
  42. ↑ Susan Wolver, Kristen Fadel, Ethan Feiger, Zein Aburish, Brennen O'Rourke, Toni-Marie Chandler: Clinical Use of a Real-World Low Carbohydrate Diet Resulting in Reduction of Insulin Dose, Hemoglobin A1c and Weight. Frontiers in Nutrition, 0001, nro 0. doi:10.3389/fnut.2021.690855. ISSN 2296-861X. Artikkelin verkkoversio. English
  43. ↑ Emma Sainsbury, Nathalie V. Kizirian, Stephanie R. Partridge, Timothy Gill, Stephen Colagiuri, Alice A. Gibson: Effect of dietary carbohydrate restriction on glycemic control in adults with diabetes: A systematic review and meta-analysis. Diabetes Research and Clinical Practice, 2018-05, 139. vsk, s. 239–252. doi:10.1016/j.diabres.2018.02.026. Artikkelin verkkoversio. en
  44. ↑ Monica Aggarwal, Emilio Ros, Kathleen Allen, Geeta Sikand, Anandita Agarwala, Karen Aspry, Penny Kris-Etherton, Stephen Devries, Koushik Reddy, Tamanna Singh, Sheldon E. Litwin, James O’ Keefe, Michael Miller, Bruce Andrus, Ron Blankstein, Columbus Batiste, Danielle Belardo, Christopher Wenger, Travis Batts, Neal D. Barnard, Beth A. White, Dean Ornish, Kim A. Williams, Robert J. Ostfeld, Andrew M. Freeman: Controversial Dietary Patterns: A High Yield Primer for Clinicians. The American Journal of Medicine, 2022-06, 135. vsk, nro 6, s. 680–687. doi:10.1016/j.amjmed.2022.01.028. Artikkelin verkkoversio. en
  45. ↑ Tyypin 2 diabetes www.kaypahoito.fi. Viitattu 6.7.2023.
  46. ↑ Diana Thomas, Elizabeth J Elliott, Geraldine A Naughton: Exercise for type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database of Systematic Reviews, 19.7.2006, 2009. vsk, nro 1. PubMed:16855995. doi:10.1002/14651858.CD002968.pub2. Artikkelin verkkoversio. en
  47. ↑ Lääkäri mullistaisi diabeteksen nykyhoidon – näillä elintapamuutoksilla sairauden voisi jopa peruuttaa: "Ei ole olemassa diabeetikkoa, joka ei tästä hyötyisi" mtvuutiset.fi. 30.9.2019. Viitattu 26.3.2022.
  48. ↑ Melanie J. Davies, Vanita R. Aroda, Billy S. Collins, Robert A. Gabbay, Jennifer Green, Nisa M. Maruthur, Sylvia E. Rosas, Stefano Del Prato, Chantal Mathieu, Geltrude Mingrone, Peter Rossing, Tsvetalina Tankova, Apostolos Tsapas, John B. Buse: Management of Hyperglycemia in Type 2 Diabetes, 2022. A Consensus Report by the American Diabetes Association (ADA) and the European Association for the Study of Diabetes (EASD). Diabetes Care, 28.9.2022, 45. vsk, nro 11, s. 2753–2786. PubMed:36148880. doi:10.2337/dci22-0034. ISSN 0149-5992. Artikkelin verkkoversio.
  49. ↑ Tyypin 2 diabetes www.kaypahoito.fi. Viitattu 6.7.2023.
  50. ↑ Liikunta www.kaypahoito.fi. Viitattu 6.7.2023.
  51. ↑ Nina Riihimaa: Veren sokerointi seis! Hyvä Terveys. 15.1.2016. Viitattu 25.11.2020.
  52. ↑ S Reijo, K Sari: Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen, s. 13. Suomen Diabetesliitto, 2009. ISBN 9789524860857. Teoksen verkkoversio.
  53. ↑ R Williams et al: IDF diabetes atlas, s. 34–43. 9. painos. International Diabetes Federation, 2019. ISBN 9782930229874. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyypin 2 diabetes.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tyypin_2_diabetes&oldid=22325917”