Deutschland (taistelulaiva)
| Deutschland | |
|---|---|
 |
|
| Deutschland 1936 | |
| Ura | |
| Rakentaja: | Deutsche Werke, Kiel |
| Valmistus aloitettu: | 5. helmikuuta 1929 |
| Laskettu vesille: | 19. toukokuuta 1931 |
| Astui palvelukseen: | 1. huhtikuuta 1933 |
| Kohtalo: | Lopullisesti Itämerellä 1949 |
| Tekniset tiedot: | |
| Uppouma: | 12 100 tonnia tyhjänä 16 200 tonnia täynnä |
| Pituus: | 186 metriä |
| Leveys: | 21,6 metriä |
| Syväys: | 7,4 metriä |
| Työntövoima: | 52 050 hevosvoimaa (40 MW:a) |
| Nopeus: | 28.5 solmua (53km/h) |
| Toimintasäde: | 8 900 meripeninkulmaa 20 solmun nopeudella
(16 500 kilometriä 37km/h) |
| Miehistöä: | 1 150 |
| Panssari: | •40 mm kannessa |
| Aseistus: | •6 × 279 mm (3×2)
•8 × 150 mm (1×8) •6 × 104 mm IT •8 × 37 mm IT •10 × 20 mm IT •8 × 533 mm torpedoputkea |
| Lentokoneet: | •2 × Arado 196
•1 × katapultti |
Deutschland (myöhemmin raskas risteilijä Lützow) oli saksalainen taskutaistelulaiva, joka valmistui 19. toukokuuta 1931 ja upposi lopulta Neuvostoliiton maalilaivana Itämerellä 1949.
Sisällysluettelo |
Ennen toista maailmansotaa [muokkaa]
Deutschland laskettiin vesille 1931 Kielissä ja se astui palvelukseen 1933. Ensimatkansa se teki 1932. Espanjan sisällissodan se oli sijoitettu Espanjan rannikolle tukemaan Francon kansallismielisiä. Se osallistui yhteensä seitsemään operaatioon vuosien 1936 ja 1939 välillä. Deutschlandin kimppuun hyökkäsi 27. toukokuuta 1937 kaksi Espanjan tasavallan pommikonetta, jotka tappoivat 31 merimiestä ja haavoittivat 105 miestä.
Toisessa maailmansodassa [muokkaa]
Toisen maailmansodan alettua Deutschland nimettiin uudelleen Lützowiksi, sillä Adolf Hitler ei halunnut isänmaan mukaan nimetyn laivan joutuvan vaaraan merellä. Vuoden 1940 helmikuussa Lützow nimettiin sisaraluksensa kanssa raskaaksi risteilijäksi. Lützow osallistui Norjan valtaukseen saman vuoden huhtikuussa, jossa se seurasi Blücheria Oslonvuonoon, mutta kääntyi takaisin Blücherin upottua. Lützowiin osui kuitenkin kolme Kaholmin rannikkopatterin 280 mm:n kranaattia ennen vetäytymistä; etummaisen tykkitornin keskiputkeen, sairaalatiloihin ja vasempaan venenosturiin.[1] Paluumatkalla Saksaan 11. huhtikuuta Lützowiin osuu englantilaisen sukellusveneen HMS Spearfishin laukaisema torpedo perään irrottaen molemmat potkurit sekä peräsimen.[2]
Kesästä 1944 alkaen alus yhdessä risteilijä Prinz Eugenin ja Admiral Scheerin kanssa tukivat armeijan vetäytymistaistelua Itämerellä. Erityisesti Saarenmaan eteläkärjessä olevaa Sõrven kaupunkia evakuoitaessa laivojen suurkaliiperiset tykit olivat merkittävä tuki ahtaalle ajetuille maavoimille ja evakuointia tekevälle laivastolle. Saavutuksen arvoa nostaa se, että vain muutamassa tunnissa piti kehittää tulitukea varten yhteinen viesti- ja tulenjohtojärjestelmä, koska maavoimien tulenjohtosanasto oli aivan erilainen kuin laivaston, karttaruudusto poikkesi täysin ja viestityksessä vain morseaakkoset olivat yhteisiä. Amiraali August Thielen pettämätön tarmo kuitenkin tasoitti mutkat; erityisen merkittävässä asemassa olivat laivaston vesitasolentäjät, jotka toimivat tulenjohdon tähystäjinä [3].
Lützow vaurioitui vakavasti kolmesta Royal Air Forcen pudottamasta kuuden tonnin pommista huhtikuussa 1945 ja upposi. Kansirakenteet jäivät kuitenkin pinnan yläpuolelle ja se jatkoi armeijan tukemista tykeillään, kunnes sen oma miehistö upotti sen 4. toukokuuta 1945.
Sodan jälkeen [muokkaa]
Sodan jälkeen Neuvostoliitto nosti Lützowin ja käytti sitä maalilaivanaan, kunnes se viimein upposi Itämereen vuonna 1949.
Lähteet [muokkaa]
- Whitley M J: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X.
- Slader John: The Red Duster at War - A History of the Merchant Navy During the Second World War. Bristol: William Kimber, 1988. ISBN 0-7183-0679-1.
- Cajus Bekker: Kirottu meri. Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6.
- Cajus Bekker: Itämeri ja Suomenlahti 1944-45. Gummerus, 1960. ISBN.
Viitteet [muokkaa]
Deutschland | Admiral Scheer | Admiral Graf Spee
