Deskriptiivinen etiikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Deskriptiivinen etiikka eli kuvaileva etiikka on yksi etiikan osa-alueista, joka kuvailee moraalisia instituutioita ja moraaliteorioita sekä arvioi niiden sisäistä perusteltavuutta. Deskriptiivinen etiikka ei pyri tarjoamaan eettisiä ratkaisuja kuten normatiivinen etiikka, vaan välineitä eettisiin ratkaisuihin. Deskriptiivisessä etiikassa tavoitellaan neutraaliutta. Metaetiikka ja deskrtiptiivinen etiikka ovat käsitteellisesti lähellä toisiaan.[1] On kiistanalaista, voidaanko normatiivista ja deskriptiivistä etiikkaa erottaa kokonaan toisistaan, koska pelkkään asioiden kuvaukseenkin voidaan katsoa kuuluvan normatiivisia elementtejä.[1]

Deskriptiivinen etiikka voidaan jakaa tieteelliseen tutkimukseen sekä käsitteelliseen tutkimukseen. Deskriptiivinen tieteellinen tutkimus keskittyy usein moraalikäyttäytymisen kuvailuun ja selittämiseen, kun taas käsitteellinen tutkimus kattaa moraalifilosofian etiikan perimmäisten käsitteiden kuten esimerkiksi hyveen, hyvän, pahan tai oikeudenmukaisuuden analysoinnin.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kärkkäinen, Pekka: Etiikan peruskäsitteitä Systemaattinen teologia. Helsingin yliopisto. Viitattu 10.8.2010.
  2. Ruokoniemi, Outi: Eettisyyden koulutus laskentatoimen pääaineen opiskelijoille. Empiirinen tutkimus suomalaisista kauppatieteellisistä yksiköistä (Pro gradu) 2008. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu 10.8.2010.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.