Derby Philosophical Society

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koe tyhjiöpumpulla - yksi Joseph Wrightin tieteellisiä kokeit esittävistä maalauksista.

Derby Philosophical Society oli tieteellinen seura, joka toimi Englannin Derbyssä 1700-luvun lopulta 1850-luvun puoliväliin.

Seuran perustajaksi mainitaan yleensä Erasmus Darwin, mutta jo ennen hänen järjestämiään kokouksia Derbyssä oli järjestetty yleisöluentoja, ja John Whitehurst oli osallistunut tähtitiedettä ja sähköoppia käsittelevän yhdistyksen toimintaan.[1] Samaan epämuodolliseen seuraan kuului myös maanmittari ja karttojen laatija Peter Perez Burdett.[2] Valistuksen aikana monissa kaupungeissa perustettiin erilaisia "kirjalllisuus- ja filosofiaseuroja ja-yhdistyksiä", ja teollisen vallankumouksen keskeisenä paikkana Derby sai niistä luonnollisesti osansa. Kaupungissa oli ollut panimo- ja silkkiteollisuutta jo 1700-luvun alkupuolella, ja vuosisadan lopulla sinne tuli puuvilla-, posliini-, rauta- ja mineraalikyplyläteollisuutta, jotka vahvistivat Derbyn asemaa alueen taloudellisena ja kulttuurillisena keskuksena.[1]

Darwin aloitteli seuran toimintaa pian Derbyyn muuttonsa jälkeen 1783, mutta se sai varsinaisen yhdistysmuodon 1784.[3] Muita jäseniä olivat geologi ja kelloseppä John Whitehurst, tehtailija ja kirjailija Robert Bage, pastori Thomas Gisborne, kemisti Charles Sylvester, Jedediah Struttin pojat keksijä ja tehtailija William Strutt ja hänen mesenaattiveljensä Joseph Strutt ja kuuluisa filosofi Herbert Spencer sekä hänen isänsä George.[4] Seura kokoontui viralliseen kokoukseen joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina. Darwin oli toivonut seuran julkaisevan artikkeleita, mutta siitä ei tullut mitään. Sen sijaan se onnistui järjestämään luentotilaisuuksia ja kokoamaan hienon kirjaston, jossa oli etenkin muiden tiedeseurojen julkaisuja ja kemiaa käsitteleviä teoksia, sillä kaupungin tehtailijoita kiinnostivat kemian sovellukset.[3] Kemian lisäksi lääketiede oli seuran erityisen kiinnostuksen kohteena, sillä jäsenistössä oli useita lääkäreitä.[2] Seura kutsui myös tiedemiehiä pitämään vierailuluentoja ja julkisia kokeita, joiiden tyyppisiä on kuvattu Joseph Wrightin maalauksissa.[4]

Seura piti yhteyksiä myös muihin saman ajan tiedeseuroihin, etenkin Birminghamin Lunar societyyn, jonka jäsen James Watt kävi pitämässä esityksen vastikään kehitetystä höyrykoneesta. Seurat kokosivat kirjastojaan samaan tahtiin, Darwin toivoi niiden pitävän yhteisiä kokoksiakin joskus, ja vastaperustettu Derbyn seura yritti lähettää Birminghamiin viestin ilmapallolla, jonka laskettiin laskeutuvan Lunar societyn kokoontumispaikkaan Soho housen pihalle. Tuuli ei kuitenkaan ollut ennusteen mukainen, ja ilmapallo päätyi muualle.[5]

Lähestyvä Ranskan suuri vallankumous toi politiikan mukaan myös filosofisten seurojen keskusteluihin. Vuonna 1791 Lunar societyn jäsenen, pappi ja kemisti Joseph Priestleyn laboratoriot tuhottiin Birminghamin mellakoissa, jotka oli suunnattu Priestleyn kaltaisia liberaaleja kirkon uudistajia vastaan. Derby Philosophical Society päätti kuukausikokouksessaan lähettään Priestleylle surunvalittelukirjeen, jossa se myös rohkaisi Priestleytä jättämään hedelmättömän poleemisen teologian ja keskittymään luonnontieteelliseen työhön. Priestley kiitti mutta vastasi jatkavansa teologian parissa, minkä hän kokee ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeämmäksi työksi. Tästä seurasi kiivasta väittelyä: seuran jäsen julkaisi ilmoituksen jossa sanoi että seuran nimissä julkaistu kannanotto oli vain viiden jäsenen (kaikkiaan 37:stä) tehtailema. Seuraavalla viikolla seura erotti kirjeen lähettämistä julkisesti vastustaneen jäsenensä ja huomautti, ettei kirjeessä oltu otettu kantaa Priestleyn poliittiseen toimintaan.[5]

Darwinin kuoltua 1802 seuran toiminta hiipui jonkun verran.[3] Hänen jälkeensä puheenjohtajaksi tuli William Strutt.[5] 1800-luvun puolella seura vaikutti Derbyn yleisen lastensairaalan (1810), teknisen koulun (1825) ja arboretumin (1840) perustamiseen.[6][2] Vuonna 1857 seura lakkautettiin ja yhdistettiin Derbyn kaupunginmuseoon.[3] Seura lahjoitti museolle neljäntuhannen niteen kirjaston ja laajan kokoelman "matemaattisia ja luonnontieteellisiä laitteita, näytteitä ja fossiileita".[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Christopher Upham Murray Smith, Robert Arnott: The genius of Erasmus Darwin, s. 180. Ashgate Publishing, Ltd., 2005. ISBN 9780754636717. Google Books.
  2. a b c Science, Technology and Culture in the Midlands During the Industrial Revolution Reviews in History
  3. a b c d William E. Burns: Science in the Enlightenment: an encyclopedia. ABC-CLIO, 2003. ISBN 9781576078860. Google Books.
  4. a b How Derby's Great Thinkers Influenced Britain and Beyond University of Derby 2009
  5. a b c Albert Edward Musson, Eric Robinson: Science and technology in the Industrial Revolution, s. 190-1999. Manchester University Press ND,, 1969. ISBN 9780719003707. Google Books.
  6. The Derby philosophers Manchester university press
  7. Mick Stanley: History of the museum Geocurator. 1976. Viitattu 26.6.2011. (englanniksi)