Delta Junction
| Delta Junction | |
|---|---|
 |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Yhdysvallat |
| Osavaltio | Alaska |
| Piirikunta | Southeast Fairbanks |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 44.7 km² |
| – Josta vettä | 0 km² (0 %) |
| Väkiluku | 840 |
| – Väestötiheys | 18.8 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC-9 |
|
|
|
Delta Junction on kaupunki Alaskassa. Se sijaitsee Delta- ja Tananajokien kohtauspisteessä. Sen asukasluku oli vuonna 2000[1] 840.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Athapaska-intiaanit ovat asuttaneet Alaskan sisäosia eläen metsästäen ja kalastaen ainakin 10 000 vuotta.
Vuonna 1928 alueelle tuotiin Montanasta 23 biisonin lauma, koska niiden pelättiin kuolevan sukupuuttoon Yhdysvalloissa. Aluetta, jossa ne vaelsivat kutsuttiin nimellä Buffalo Center, joka on yhteneväinen nykyisen Delta Junctionin kanssa. Nykyinen biisonikanta pidetään noin tuhannessa eläimessä.
Toisen maailmansodan aikana rakennetun Alaska Highwayn ja Richardson Highwayn risteyskohtaan syntyi Delta Junction. Kahdeksan kilometriä etelään Delta Junctionista rakennettiin sodan aikana myös Allen Army Airfield, jota käytettiin tarvikkeiden lähettämiseen Venäjälle.
Sodan jälkeen perustettiin Yhdysvaltojen armeijan tukikohta Fort Greely lentokentän viereen. Kylmän sodan aikana sitä ja ympäröivää aluetta käytettiin sotilaiden koulutusalueena. Vuonna 1957 Richardson Highway päällystettiin, kuten samaan aikaan myös osia Alaska Highwaysta. Tukikohta ja turismi nostivat alueen taloutta ja sen kaupallinen keskus muutti Big Deltasta Delta Junctioniin. North Slopesta löydettiin öljyä vuonna 1968. Öljyputken rakentaminen North Slopesta Valdeziin alkoi vuonna 1974 ja rakennustyöt kohensivat myös Delta Junctionin alueen taloutta. Kaupunki koki kultaryntäykseen verrattavan hetkellisen kasvubuumin.
1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa Alaskan osavaltio panosti varoja maanviljelyyn ja perusti kaupungin itäpuolelle maatiloja ohranviljelyä varten. Projekti kuitenkin epäonnistui. Poliittiset paineet ja kasvavat kustannukset johtivat projektin lopettamiseen kuvernöörien vaihtumisen myötä.
1980-luvulla öljyputken rakentaminen päättyi ja uusi valtatie George Parks Highway lyhensi matkaa Anchoragen ja Fairbanksin välillä. Monet matkailijat käyttivät uutta reittiä, ohittaen Delta Junctionin. Nämä seikat aiheuttivat kaupungin talouden alamäen.
1990- ja 2000-luvuilla kaupunkiin on muuttanut paljon ihmisiä entisen Neuvostoliiton alueilta. Vuonna 1995 Fort Greelya alettiin asteittain sulkea. Vuonna 2002 jolloin sulkeminen oli saatu päätökseen, tukikohdassa oli enää 100 työntekijää lähinnä ylläpitotehtävissä. Pian tämän jälkeen Yhdysvaltain hallitus ilmoitti suunnitelmista rakentaa ohjuspuolustustukikohta Fort Greelyyn.
Viime vuosina Delta Junctionin talous on elpynyt kovaa vauhtia Fort Greelyn ohjustukikohdan rakentamisen myötä. Yritykset kuten Boeing, Boechtel ja Brown and Root ovat avanneet toimistojaan. Delta Junctionin pohjoispuolelle avattiin Pogon kultakaivos lähelle Goodpasterjokea.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ American FactFinder (Community facts -haulla kaupungin nimi, piirikunta) US Census Bureau. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Delta Junction Wikimedia Commonsissa
