Delicatessen – herkuttelijoiden yö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Delicatessen – herkuttelijoiden yö
Delicatessen
Alkuperäinen juliste
Alkuperäinen juliste
Ohjaaja Marc Caro
Jean-Pierre Jeunet
Käsikirjoittaja Gilles Adrien
Marc Caro
Jean-Pierre Jeunet
Tuottaja Claudie Ossard
Säveltäjä Carlos D'Alessio
Kuvaaja Darius Khondji
Leikkaaja Hervé Schneid
Lavastaja Miljen Kreka Kljakovi
Pääosat Pascal Benezech
Dominique Pinon
Marie-Laure Dougnac
Jean-Claude Dreyfus
Karin Viard
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ranskan lippu Ranska
Tuotantoyhtiö Hachette Première et Compangie
U.G.C. - Union Générale Cinématographique
Constellation Productions
Ensi-ilta Ranskan lippu 17. huhtikuuta 1991
Suomen lippu 3. syyskuuta 1993
Kesto 99 minuuttia
Alkuperäiskieli ranska
Budjetti 3,8 miljoonaa €
Tuotto 13 760 640 €
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Delicatessen – herkuttelijoiden yö (ransk. Delicatessen) on vuonna 1991 ensi-iltansa saanut Jean-Pierre Jeunet'n ja Marc Caron ohjaama ranskalainen elokuva, jonka lajityyppi musta komedia. Jeunet'n ja Caron ohella elokuvaa oli käsikirjoittamassa Gilles Adrien. Elokuvan miespääosaa näyttelee Dominique Pinon ja naispääosaa Marie-Laure Dougnac. Elokuvan näyttelijäkaartiin lukeutuu lisäksi muun muassa Karin Viard.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat kerrostaloon post-apokalyptisessä Ranskassa. Kuvattu aikakausi jää elokuvassa epäselväksi. Tarina keskittyy talon asukkaisiin ja heidän selviytymistaisteluunsa. Teurastaja ja talon vuokranantaja Clapet (Jean-Claude Dreyfus) on joukon johtaja. Päähenkilö Louisonista tulee talon asukas ja huoltomies.

Elokuva rakentuu pitkälti hahmojen varaan keskittyen kuvaamaan asukkaiden erityispiirteitä ja heidän välisiä suhteitaan. Elokuva on Jeunet'n seuraavan ohjaustyön Kadonneiden lasten kaupungin (1995) tavoin kunnianosoitus Terry Gilliamille.

Elokuva sai Suomessa ensi-iltansa vuonna 1993.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Delicatessen – herkuttelijoiden yön tarina sijoittuu ränsistyneeseen kerrostaloon post-apokalyptisessa Ranskassa. Talon alakerrassa on leikkeleliike, jota pitää myös vuokranantajana toimiva Clapet (Jean-Claude Dreyfus). Hän hakee lehti-ilmoituksella huoltomiestä taloon. Clapet'n tarkoituksena on houkutella taloon jälleen uusi uhri hänen teurastettavakseen. Hän on jo aiemmin myynyt edellisestä huoltomiehestä saamansa lihan talon asukkaiden syötäväksi. Vähiin käynyt ruoka on arvossaan, joten asukkaat käyttävät maksuvälineenään maissinjyviä.

Edellisen huoltomiehen tultua syödyksi työpaikkaa hakee aiemmin klovnina työskennellyt Louison (Dominique Pinon). Louisonista tulee talon uusi huoltomies. Huoltotöidensä ohessa hän ystävystyy Clapet'n tyttären, Julien (Marie-Laure Dougnac) kanssa. Heidän suhteensa syvenee hiljalleen romanssiksi. Tietoisena isänsä tarkoitusperistä ja Louisonia uhkaavasta kuolemasta Julie laskeutuu viemäreihin ottaakseen yhteyttä Troglodisteihin, kasvissyöjistä koostuvaan vastarintaliikkeeseen. Julie saa Troglodistit yrittämään Louisonin pelastamista.

Elokuvan lopussa muut talon asukkaat tunkeutuvat Louisonin asuntoon aikomuksenaan murhata hänet. Ennen kuin asukkaat pääsevät sisään Louison keksii täyttää kylpyhuoneensa ääriään myöten vedellä. Lopulta tunkeilijat avaavat kylpyhuoneen oven ja tulviva vesi pysäyttää heidät hetkeksi. Seuraavaksi Troglodistit pelastavat Julien. Clapet yrittää vielä surmata Louisonin viskaamalla häntä australialaisella heittoaseella. Bumerangin kaltainen esine osuu lopulta Clapet'ta itseään päähän ja hän kuolee. Tämän jälkeen seuraa loppukohtaus, jossa Julie ja Louison musisoivat yhdessä talon katolla: Julie soittaa selloa ja Louison sahaa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Dominique Pinon  … Louison  
 Marie-Laure Dougnac  … Julie Clapet  
 Jean-Claude Dreyfus  … Clapet  
 Karin Viard  … Mademoiselle Plusse  
 Ticky Holgado  … Marcel Tapioca  
 Edith Ker  … Isoäiti  
 Rufus  … Robert Kube  
 Jacques Mathou  … Roger  
 Howard Vernon  … Sammakkomies  
 Marc Caro  … Fox  

Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotten Tomatoes -sivustolla Delicatessen – herkuttelijoiden yötä käsittelevät arvostelut ovat 88-prosenttisesti positiivisia.[1]

Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Delicatessen – herkuttelijoiden yö on voittanut monia merkittäviä eurooppalaisia elokuva-alan palkintoja ja ollut useasti ehdolla palkinnoille. Elokuva on saanut César-palkinnon seuraavissa kategorioissa: paras leikkaus, paras esikoistyö, paras tuotannonsuunnittelu ja paras käsikirjoitus. European Film Awardsissa palkittiin lavastaja Miljen Kreka Kljakovi ja puvustaja Valérie Pozzo di Borgo parhaasta tuotannonsuunnittelusta. Fantasportossa elokuva sai yleisöraadin palkinnon. Sitgesin elokuvajuhlilla pääosan esittäjä Dominique Pinon palkittiin parhaana miesnäyttelijänä, ohjaajat saivat parhaan ohjaajan palkinnon sekä Associació Catalana de Crítics i Escriptors Cinematogràficsin (ACCEC) myöntämän palkinnon ja säveltäjä Carlos D'Alessio palkittiin soundtrackistä. Tokion kansainvälisillä elokuvajuhlilla ohjaajat palkittiin Gold Awardilla. Elokuva on ollut ehdolla muun muassa BAFTAn saajaksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Delicatessen (1991) Rotten Tomatoes. Viitattu 23.5.2011. (englanniksi)
  2. Awards for Delicatessen Internet Movie Database. Viitattu 24.5.2011. (englanniksi)
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.