Deadsy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Deadsy
Tiedot
Toiminnassa 19952007
Tyylilaji goottirock
darkwave
alternative rock
synthrock
Kotipaikka Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Elijah Blue Allmanlaulu, Kitara
Carlton BostKitara
Ashburn MillerBasso
Alec Purorummut
Renn HawkeyKoskettimet

Levy-yhtiö

Sire Records, Dreamworks Records, Elektra Records, Elementree Records, Immortal Records, Warner Music Group

Deadsy on yhdysvaltalainen synth rock -yhtye Los Angelesista, Kaliforniasta. Yhtye on niittänyt mainetta muun muassa vahvalla visuaalisella korostuksellaan: jokaisella soittajalla on tietynlainen taiteilijanimi, värikoodi ja "logo" sopimaan heidän lavapersooniinsa. Yhtye julkaisi kolme studioalbumia. Vuoden 1996 omakustannedebyytin jälkeen yhtye sai valtavirran huomion yhteistyöstään muun muassa Jonathan Davisin ja Fred Durstin kanssa. Edellä mainitut alternativepioneerit myös auttoivat yhtyettä taloudellisesti odotetun Commencement-albuminsa julkaisussa. Yhtye myös liitettiin menestyksekkääseen Family Values Tour -konserttikiertueeseen muun muassa Kornin ja Orgyn kanssa. Yhtyeen toistaiseksi viimeiseksi albumiksi jäi vuoden 2006 Phantasmagore, jonka jälkeen se päätti jäädä määrittämättömän mittaiselle tauolle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deadsyn perusti Cherin ja Greg Allmanin poika Elijah Blue Allman vuonna 1995 äänittämällä demoja ystävänsä Alec Puron kanssa. Myöhemmin he saivat kutsuttua myös Renn Hawkeyn mukaan yhtyeen esiasteeseen lähettämällä hänelle Juno 106 -keyboardin liittymiskutsuna. Tämän kolmikon katsotaan olevan ensimmäinen "oikea" Deadsy-kokoonpano, jotka loivat yhtyeen aikaansa nähden futuristisen soundin studiokokeiluillaan. He myös järjestivät yhtyeelle "tarpeen tullen" levytyssopimuksen.

Sire Records-vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deadsy solmi levytyssopimuksen Sire Recordsin kanssa ja alkoi työstää uutta materiaalia. Orgysta tuttu Jay Gordon soitti bassot yhtyeen lyhyellä esikoisalbumilla virallisen basistin puuttuessa. Kun levy oli saatu valmiiksi, yhtye muutti väliaikaisesti New Yorkiin muodostaakseen lyhytaikaisen suhteen rumpali/tuottaja Marc Jordanin kanssa. Basistiksi ryhtyi Craig Riker ja yhtye alkoi nopeasti työskennellä seuraavaa kokopitkää Commencement-albumia varten. Yhtye kirjoitti vain muutaman uuden kappaleen ja äänitti uudelleen suuren osan ensimmäisen levyn kappaleista. Myös ”She Likes Big Words” sai kotitekoisen musiikkivideon mainontamielessä. Levynteon ollessa loppusuoralla Sire erosi Elektra Recorsista, mikä lisäsi kapuloita rattaisiin. Sire jätti Deadsyn oman onnensa nojaan, mikä teilasi mahdollisuudet sekä ensimmäisen levyn tuotannon jatkamiselle että toisen levyn suunnittelulle.

DreamWorks-vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutta levy-yhtiötä etsiessään yhtye liitti Carlton Bostin toiseksi kitaristiksi ja Ashburn Miller korvasi Craigin tammikuussa 2002. Yhtyeen suureksi onneksi Korn-yhtyeen laulaja Jonathan Davis oli vakuuttunut Deadsyn kaupallisesta vetovoimasta ja liitti yhtyeen Elementree-levymerkilleen sekä kutsui heidät Family Values Tour -kiertueelle. Viimein vuoden 2002 toukokuussa Commencement julkaistiin ja muun muassa ”Key to the Gramercy Park” sai musiikkivideon, jonka ohjasi yhtyeen jäsenten ystävä Fred Durst; kyseisellä kappaleella kuullaan myös Jonathan Davisin lauluosuuksia. Toinen video kuvattiin Sebadoh-coverkappaleelle ”Brand New Love”. Uuden levyn mainontavaiheessa tuottelias yhtye oli aloittanut jo uuden levyn suunnittelemisen.

Phantasmagore[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deadsy solmi levytyssopimuksen Immortal Recordsille julkaistakseen Phantasmagoren vuonna 2006. Nelivuotisen levynteon aikana yhtye julkaisi demoversioita virallisille internet-sivuilleen. Kesällä 2006 Deadsy liitettiin jälleen kerran Family Values Tourille Kornin ja Ðeftonesin kanssa, joista jälkimmäisen kanssa siirtyi yhteiskiertueelle saman vuoden syksyllä. Tammikuussa 2007 Ashburn Miller joutui jättämään yhtyeen vaurioitumisenselvennä johdosta, hänet korvasi Jens Funke.

Hajoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2007 Elijah Blue Allman ilmoitti tekevänsä soololevyn Elijah Blue and the Trapedzoids -yhtyeensä kanssa. Tämän johdosta yhtye jäi tauolle, jonka aikana jäsenet lähtivät omille teilleen. Tiettävästi yhtye ei ole suunnitellut paluuta.

Visuaalinen olemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elijah Blue on usein kutsunut Deadsya taideprojektikseen, jonka kukin jäsen edustaa eräänlaista väriä, teemaa ja kokonaisuutta, joka ajaa yhteiskuntaa.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deadsy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. "Lake Waramaug"
  • 2. "The Elements"
  • 3. "Flowing Glower"
  • 4. "Future Years"
  • 5. "From Beyond"
  • 6. "Anti-Pop"
  • 7. "Cruella"
  • 8. "This Goodnight"
  • 9. "Sleepy Hollow (feat. Jonathan Davis)

Commencement[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1."The Key to Gramercy Park"
  • 2."Winners"
  • 3."Brand New Love"
  • 4."Mansion World"
  • 5."Lake Waramaug"
  • 6."The Elements"
  • 7."Flowing Glower"
  • 8."Future Years"
  • 9."She Likes Big Words"
  • 10."Cruella"
  • 11."Seagulls (The Macroprosopus)"
  • 12."Le Cirque En Rose (Obsolescence)"
  • 13."Tom Sawyer" (Rush-cover)
  • 14."Commencement"

Phantasmagore[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. "Razor Love"
  • 2. "Carrying Over"
  • 3. "Babes in Abyss"
  • 4. "Paint It Black"
  • 5. "Better than You Know"
  • 6. "Book of Black Dreams"
  • 7. "Asura"
  • 8. "The Last Story Ever"
  • 9. "Phantasmagore"
  • 10. "Time (I Am the Great Destroyer of Worlds)"
  • 11. "Health & Theory"