David Willcocks

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sir David Valentine Willcocks (s. 30. joulukuuta 1919 Newquay, Cornwall) on brittiläinen kuoronjohtaja, urkuri ja pedagogi. Hän toimi vuosina 19291934 kuoropoikana Westminster Abbeyssa. Hän opiskeli Clifton Collegessa, Bristolissa vuosina 1934–1938 ja oli sitten urkustipendillä opiskelevana urkurina (organ scholar) King's Collegessa, Cambridgen yliopistolla vuosina 19391940. Willcocks palveli toisessa maailmansodassa ja sai ansioistaan Military Crossin. Tämän jälkeen hän palasi King's Collegeen vuosiksi 19451947.

Willcocksista tuli opintojen jälkeen King's Collegen fellow, ja hänet nimitettiin lisäksi Cambridgen filharmonisen seuran johtoon. Hän työskenteli vuosina 1947–1950 Salisburyn ja vuosina 1950–1957 Worcesterin katedraalin urkurina. Hän toimi Worcesterin-aikoinaan lisäksi City of Birmingham Choirin johdossa ja kolmesti (1951, 1954, 1957) Three Choirs Festivalin pääkapellimestarina. Vuosina 19561974 Willcocks johti Bradford Festival Choral Societya, ja vuosina 1957–1974 hän oli King's Collegen musiikinjohtaja.

Willcocks on toiminut Cambridgessa yliopiston urkurina sekä luennoitsijana ja johtanut sen musiikkiseuraa. Vuosina 19601998 hän toimi Lontoon The Bach Choirin musiikillisena johtajana. Hän antoi sen kanssa Benjamin Brittenin War Requiemin monien maiden ensiesitykset. Hän on lisäksi muun muassa pitänyt konsertteja Uuden-Seelannin sinfoniaorkesterin kanssa.

Vuonna 1971 Willcocksista tuli Brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentaja, ja vuonna 1977 hänet lyötiin ritariksi. Hän on saanut kunnia-arvoja lukuisilta yliopistoilta. Hän on tehnyt levytyksiä esimerkiksi The Bach Choirin, Englannin kamariorkesterin ja Academy of St Martin in the Fieldsin kanssa. Hänen tekemänsä kuorosovitukset joululauluista ovat laajalti käytettyjä. Hän on Royal Academy of Musicin ja Royal Philharmonic Societyn kunniajäsen. Myös Willcocksin poika Jonathan on luonut uran musiikin alalla.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]