Daraan kansannousu ja taistelut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Harvinaisen huonoa suomea. Kappalejako pahasti kesken!

Daraan kansannousu ja taistelut olivat vuonna 2011 tapahtuneet protestit ja hallituksen vastahyökkäys, jotka johtivat Syyrian sisällissotaan.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daraan asukkaista oli enemmistö sunneja. Kaupunki on etelässä lähellä Jordanian rajaa. Daraa oli ollut kapinakaupunki vuoden 1982 levottomuuksissa.[1] Daraalaisia suututti turvallisuusviranomaisten vuoden 2008 säädetyn lain perusteella tekemä maitten takavarikointi. Toisaalta hallinnossa oli paljon daraalaisia.[2]. Daraassa oli perinteisillä sunniheimoilla suuri merkitys.

Pikkupoikien pidätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daraan mielenosoitukset alkoivat, kun salainen poliisi pidätti 6. maaliskuuta noin viisitoista 10–15-vuotiasta poikaa. Pojat olivat maalanneet 16. helmikuuta[3] spraymaalilla seiniin mm. "Sinun vuorosi tulossa, tohtori", "Jätä paikkasi" ja Tunisiassa ja Egyptissä käytetyn iskulauseen As-shaab yoreed eskaat el nizam!, "Kansa haluaa kaataa hallituksen"[4][5] sekä jopa yhden pojan nimen "Nayef Abazid"[3]. Pojat olivat nähneet kumouksellisia iskulauseita televisiossa[6] ja halusivat pitää hauskaa hallinnon kustannuksella[7]. Viranomaiset pidättivät alussa yhden pojista ilmeisesti nimikirjoituksen pohjalta ja saivat muiden poikien nimiä selville kiduttamalla[3][8]. Kidutetut pojat siirrettiin Suwaydasta Damaskokseen, missä kidutus jatkui.[9]

Etelä-Syyriassa heimo- ja perheyhteisöt olivat tärkeitä, ja Daraassa kaikki tunsivat toisensa. Perheellä oli vahva kunniakäsitys ja keskinäinen lojaalisuus[10]. Kun omaiset ja muut paikalliset kysyivät poikiaan vapaaksi vankilasta 26. helmikuuta, he kysyivät apua Assadin serkulta, joka johti alueen poliittisen turvallisuuden haaraa, mutta kenraali Atef Najib kehotti vanhempia unohtamaan lapsensa. Ja hankkimaan lisää, missä asiassa kyllä luvattiin apua[11].

Salaisen poliisin pidättämä ja kiduttama Hamza Ali Al-Khateeb ottaa pilakuvassa kiinni Bashar al-Assadin.

Protestit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän jälkeen oikeustalon eteen tuli istumamielenosoitus, jonka poliisi hajotti. Tämän jälkeen tuhannet kaupunkilaiset järjestivät mielenosoituksen Daraan al Omari-moskeijassa. Turvallisuuspoliisi hajotti rauhanomaisen mielenosoituksen pääasiassa vesitykein ja kyynelkaasulla, mutta myös ampumalla tappaen neljä.[2]. Lisäksi satoja haavoittui. Hallitus vapautti pidätetyt lapset. Mutta näitä oli kidutettu, mikä lisäsi kansan raivoa[2] Tämä johti entistä suurempiin mielenosoituksiin ja niiden tukahduttamisyrityksiin turvallisuusjoukkojen taholta. Protesteista tuli viikoittaisia. 23. - 25. maaliskuuta hallituksen joukot tappoivat ainakin 31 mielenosoittajaa. Hallitus siirsi Najibin pois turvallisuuspäällikön virasta. Se myös lupasi tutkimuksen Daraan tapahtumista, mutta tätä ei tehty. Omaiset ja muutamat muut järjestivät istumamielensoituksen, jonka poliisi hajotti. Seuraavan päivän istujista pidätettiin muutama[12]. 15. maaliskuuta tuli Daraan oppositioaktivisteille tieto siitä, että Damaskoksessa oli tekeillä protesti, ja Daraan aktivistit päättivät liittyä protestiin paikkakunnallaan mukaan[11].

Aktivisti Ali Masalmeh alkoi perjantaina 18. maaliskuuta puhua ihmisille moskeijassa ”Jumala on suuri, vapaus, oikeudenmukaisuus”[11] ja sai kannattajajoukon mukaansa. Joukko lähti kohti toista moskeijaa, joka oli tyhjenemässä, ja josta tuli lisää väkeä. Poliisi neuvotteli ja kysyi protestoijilta, mitä nämä haluavat. He sanoivat haluavansa pidätetyt lapset takaisin. Kun poliisi lupasi että lapset vapautetaan, kansa vastasi: ”Valheita, valheita”. Sitten mielennosoittajat alkoivat huutaa tukea Damaskoksen aktivisteille.[11] 300 turvajoukkojen miestä saapui paikalle. Eräs protestoija heitti turvajoukkoja kohti kiven, johon joukot vastasivat tulituksella. Turvallisuusjoukot vastasivat tähän muun muassa ampumalla kovilla väkijoukkoon, jolloin neljä kuoli ja satoja haavoittui.[13][14] Pian tämän jälkeen mielenosoitukset muuttuivat mellakoiksi[15][16], ja protestit alkoivat levitä koko Syyriaan. Protestoijat hyökkäsivät 20. maaliskuuta baath-puolueen päämajaan ja Assadin suvun omistaman Syriatelin rakennukseen ja sytyttivät ne tuleen. Seitsemän poliisia kuoli.

Presidentti Assad armahti levottomuuden aiheuttaneet pojat, ja 20. maaliskuuta pojat vapautettiin[3][17], mutta hakattuna ja kidutettuna[18]. Yksi oli menettänyt silmänsä ja muutamien kalloissa oli murtumia[19].

23. maaliskuuta armeija hyökkäsi Omarin moskeijaan. Rynnäkössä kuoli ainakin 37 ihmistä[20].

25. maaliskuuta Daraassa marssi joidenkin väitteiden mukaan jopa 100 000 ihmistä[21], joista 20 sai surmansa armeijan avattua tulen aseettomia mielenosoittajia vastaan. Aseettomia ihmisiä kuoli muissakin mielenosoituskaupungeissa[22]. Mielenosoittajat vaativat lopulta Assadin suvun ylivallan purkamista[23], aitoa demokratiaa, etnisten ryhmien välistä tasa-arvoa ja poliittisia vapauksia.

Rauhanomaiset vastatoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus lähetti 18. maaliskuuta delegaation, joisa oli mm. kenraali Rustom Ghazali, erittäin korkea-arvoinen sotilastiedustelun upseeri. Hallitus koetti rauhoitella heimojohtajia vapauttamalla pidätetyt pojat 20. maaliskuuta. Mutta tämä raivostutti paikallisia heimojohtajia, kun poikia oli kidutettu.

Protestit jatkuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. huhtikuuta Daraassa kuoli 27 protestoijaa kummankin osapuolen käyttämään väkivaltaan. Hallituksen turvallisuusjoukot yrittivät pysäyttää marssin. joka kuitenkin jatkoi eteenpäin. Turvallisuusjoukot tulittivat suoraan väkijoukkoa aseilla. Lisäksi he käyttivät myös kyynelkaasua. Sala-ampujat ampuivat talojen katoilta. Kepein aseitautuneet turvallisuusjoukot hakaksivat jo kuolleen protestoijan tunnistamattomaksi möykyksi. Kun ambulanssit tulivat, turvallisuusjoukot estivät näitä pomimimasta haavoittuneita kyytiin. Turvallisuusjoukot ampuivat ambulanssin lääkärin ja sairaanhoitajat. Turvajoukot myös ampuivat protestoijia, jotka koettivat kantaa haavoittuneita pois[24].

22. huhtikuuta "Suurena perjantaina" Syyrian 20 kaupungin protesteissa kuoli noin sata ihmistä. Oliivinlehtiä kantaneesee rauhanomaiseen mielsnoitusjoukkon osui äkkiä luoteja. Päivä oli siihen astisista ehkä verisin[25]. Kansa hyökkäsi raivoissaan oikeustaloon, Baath-puolueen toimistoon ja ennen kaikkea Syriatelin konttoriin. Syriatelin omisti Bashar Assadin serkku Rami Makhluf. Vihastuneet protestoijat polttivat Syriatelin konttorin[2]

Samoihin aikoihin, 26 maaliskuuta protestoijien kuolemat levisivät Sanamyniin, Homsiin ja Latakiaan. Hallitusta auttava puolisotilaallinen shabiha-joukko alkoi murhata hallituksen vastustajia. 28. huhtikuuta mennessä 500 mielensoittajaa oli kuollut[26], ja 24. toukokuuta 2011 mennessä kuolleita oli jo 1 100[27].

Daraan saarto, kapinan murskaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daraan mielenosoitukset kukistettiin 25. huhtikuuta - 5 toukokuuta 2011 raskain asein. Syyrian armeija saartoi Daraan 25. huhtikuuta. Daraassa toimivat lähinnä erikoisjoukot ja pahamaineinen Maherin 4. divisioona. 6000 miehen voimin liikkeelle lähtenyt armeija käytti nyt ensi kertaa tankkeja ja sala-ampujia mielenosoittajia vastaan. Armeija pidätti mielenosoittajia ja kiersi talosta taloon. Armeija hyökkäsi varsinkin moskeijoita vastaan. Armeija katkaisi sähkön, veden, puhelinlinjat ja esti ruokakuljetuksia. Armeijan hyökättyä kaupunkiin panssarivaunujen tukemana useita paikallisia kuoli. Erään aktivistiryhmän mukaan kahden päivän aikana kuoli 244 daraalaista ja 84 ilmeisesti mielenosoittajia ampumasta kieltäytyneitä hallituksen sotilasta.[28] Maaliskuussa 2014 useita Assadin puolesta mielenosoittaneita kuoli kranaatinheitiniskussa.[29]Daraassa myös jotkut sunnisotilaat kapinoivat Basharin veljen Maherin johtamaa 4. divisioonaa vastaan. He polttivat ainakin neljä panssaria.[1] Kun 13-vuotias poika Hamza al-Khatib yritti salakuljettaa ruokaa piiritettyyn kaupunkiin, salainen poliisi pidätti ja kidutti hänet kuoliaaksi. Muutamaa viikkoa myöhemmin turvakllisusupalvelu luovutti ruumiin lapsen omaisille.[1]


Painopiste muualle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Protestoijien väkivaltaa, hallituksen joukkojen väkivaltyaa ja piirityksiä oli pian myös muualla: Banijasissa, Jisr al Shughourissa, Tal Kalakhissa. Ja pian myös Homsin kaupungissa. Niinpä sisällissotaan vievä maan laajuinen koston kierre oli käynnissä.

5. toukokuuta 2011 armeija vetäytyi Daraasta, mutta tankit saapuivat Damaskoksen esikaupunkeihin[30] ja Homsiin[31]. Hallituksen miehet murtautuivat Damaskoksessa taloihin pidättämään ihmisiä. Turvallisuusjoukot hyökkäsivät Dumaan pariin sairaalaan missä kapinallisia hoidettiin, ja hakkasivat siellä potilaita ja hoitajia, sekä pidättivät kymmenen. Seuraavana päivänä mielenosoitukset nousivat keskipäivän rukokuksen jälkeen Damaskoksen esikaupungeissa, Homsissa, Hamassa, Baniyasissa ja Syyrian Kurdistanissa. Tapahtumia Daraassa on pidetty Syyrian sisällissodan alkuna.[32]

12. heinäkuuta 2018 Daraan eteläosat antautuivat ja Syyrian armeija sai kaupungin kokonaan hallintaansa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Kerkkänen, s. 188
  2. ↑ a b c d Kerkkänen, s. 187
  3. ↑ a b c d The Syrian schoolboys who sparked a revolution
  4. ↑ Syria: how it all began Globalpost Regions Middle East April 23, 2011
  5. ↑ Rima Marrouch: “Graffiti war in Syria” (Arkistoitu – Internet Archive) The arab world in revolutions, 12 March 2011
  6. ↑ How schoolboys began the Syrian revolution
  7. ↑ Revealed: The boy prankster who triggered Syria's bloody genocide with slogans sprayed in his schoolyard
  8. ↑ The graffiti kids: How an act of teenage rebellion sparked the Syrian war The Globe and Mail. Viitattu 5.12.2016.
  9. ↑ Huusko, Jukka: Syyrian sota alkoi koulupoikien graffiteista – HS kertoo poikien tarinan HS.fi. 16.3.2016. Arkistoitu 17.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  10. ↑ [1]
  11. ↑ a b c d The Syrian schoolboys who sparked a revolution Page 2
  12. ↑ [2]
  13. ↑ Useita kuoli Syyrian mielenosoituksissa Yle Uutiset Kansannousut 18.3.2011
  14. ↑ Middle East unrest: Three killed at protest in Syria
  15. ↑ Oikeustalo tulessa Syyrian mellakassa Yle uutiset ulkomaat 20.3.2011
  16. ↑ Officers Fire on Crowd as Syrian Protests Grow The New York Times Middle East March 20, 2011
  17. ↑ The Syrian schoolboys who sparked a revolution Page 3
  18. ↑ The Syrian schoolboys who sparked a revolution Page 4
  19. ↑ [3] (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Näin teinipojan graffiti sytytti koko Syyrian sodan Verkkouutiset. Viitattu 5.12.2016.
  21. ↑ http://byliner.com/rami-jarrah/stories/now-that-we-have-tasted-hope-excerpt Palmer, Will, McSweeney's
  22. ↑ Syrian Troops Open Fire on Protesters in Several Cities The New York Times Middle East, March 25, 2011
  23. ↑ Syyrian hallitus ei epäröi vuodattaa kansalaistensa verta Il uutiset Ulkomaat Tiistai 2.8.2011
  24. ↑ Syria: Security Forces Barring Protesters from Medical Care Human Rights Watch. 12.4.2011. Viitattu 5.12.2016.
  25. ↑ 'Deadliest day' in Syria uprising www.aljazeera.com. Viitattu 5.12.2016.
  26. ↑ Ihmisoikeusjärjestö: Syyriassa tapettu 500 mielenosoittajaa Mtv3 Uutiset Ulkomaat 28.04.2011
  27. ↑ Järjestö: Syyriassa tapettu yli tuhat mielenosoittajaa Mtv3 Uutiset Ulkomaat 24.05.2011
  28. ↑ Syria protests: Rights group warns of 'Deraa massacre' BBC News. 5.5.2011. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
  29. ↑ Deadly mortar attack hits pro-Assad campaign gathering in Syria Al Jazeera. 23.5.2014. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
  30. ↑ Syria: Raid in Damascus suburb as crackdown defied BBC News Middle East May 2011
  31. ↑ Hundreds Held In Syria Protest Crackdown Sky News HD 05 May 2011
  32. ↑ Joe Sterling: Daraa: The spark that lit the Syrian flame 1.3.2012. CNN. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Daraan_kansannousu_ja_taistelut&oldid=20664526”