Daphnis (kuu)
|
|||
| Löytäminen | |||
| Löytäjät | Cassini Imagining Science Team | ||
| Löytöaika | 1. toukokuuta 2005[1] | ||
| Kiertoradan ominaisuudet | |||
| Planeetta | Saturnus | ||
| Keskietäisyys | 136,505.5±0.1 km km | ||
| Eksentrisyys | 0.0000331 ± 0.0000062 | ||
| Kiertoaika | 0.5940798 d | ||
| Inklinaatio | 0.0036° ± 0.0013° | ||
| Fyysiset ominaisuudet | |||
| Päiväntasaajan halkaisija | 7.8 ± 1.6
(9×9×6) km |
||
| Massa | 1,5*10^14 kg |
||
| Keskitiheys | 0.34 ± 0.21 g/cm³ | ||
| Painovoima pinnalla | 0,0003 m/s² | ||
| Akselin kaltevuus | tuntematon | ||
| Albedo | ≈ 0.5 | ||
| Pinnan lämpötila | alin: K keski: 78 K ylin: K |
||
| Kaasukehän ominaisuudet | |||
| Koostumus | |||
Daphnis on yksi Saturnuksen sisemmistä kuista. Se tunnetaan myös nimellä Saturnus XXXV, ja sen aiempi virallinen nimi oli S/2005 S 1. Daphniksen halkaisia on noin kahdeksan kilometriä, ja se kiertää planeettaa Keelerin aukossa.
Sisällysluettelo |
Nimeäminen [muokkaa]
Kuu nimettiin vuonna 2006 Daphniksen, joka on lammaspaimen, runoilija ja pillinsoittaja kreikkalaisessa mytologiassa mukaan. Daphnis oli myös Titaanien, joiden mukaan Saturnuksen suurimmat kuut on nimetty, jälkeläinen. Molemmat Daphnis ja Pan, Saturnuksen sisemmät kuut, ovat kreikkalaisen mytologian lammaspaimenia.
Löytäminen [muokkaa]
Ennen valokuvaustaan Daphniksen olemassaolo ja sijainti oli jo päätelty gravitaationaalisista värähtelyistä, jotka havaittiin Keelerin aukon ulkolaidalla. Kuun sisemmällä laidalla aiheuttama värähtely edeltävät itse kuuta kiertoradalla, kun ulkoreunalla esiintyvä värähtely jää kiertoradalla kuun taakse kiertonopeuden takia.
Daphniksen löysi Cassini Imaging Science Team 6. toukokuuta 2005. Kuvat otti Cassini -luotain 16 minuuttia toukokuun ensimmäisen puolella. Kuu oli aiemmin nähty 32 kuvassa C-renkaasta, jotka oli otettu jo aiemmin, 13. huhtikuuta 2005.
Kiertorata [muokkaa]
Daphniksen kiertoradan inklinaatio ja eksentrisyys ovat todella pienet, mutta erottuvat nollasta. Daphniksen eksentrisyys saa etäisyyden Saturnuksesta vaihtelemaan noin yhdeksällä kilometrillä, ja sen inklinaatio saa sen liikkumaan ylös ja alas noin seitsemällä kilometrilla. Keelerin aukko, jossa Daphnis kiertää, on noin 42 kilometriä leveä.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Paimenkuut |
S/2009 S 1 | Pan | Daphnis | Atlas | Prometheus | Pandora |
|---|---|
| Samarataiset | |
| G-rengas | |
| Sisemmät suuret kuut (Ja troijalaiset) |
Mimas | Enceladus | Tethys | Telesto | Calypso | Dione | Helene | Polydeuces |
| Alkyonidit | |
| Ulommat suuret kuut (Ja troijalaiset) |
|
| Inuiittiryhmä | |
| Viikinkiryhmä |
Phoebe | Skathi | S/2007 S 2 | Skoll | S/2004 S 13 | Greip | Hyrrokkin | Mundilfari | Jarnsaxa | S/2006 S 1 | S/2004 S 17 | Narvi | Bergelmir | Aegir | Suttungr | S/20074 S 12 | Bestla |
| Gallialaisryhmä | |
| Varmistamattomat |
