Damourin taistelu
| Damourin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa operaatio Exporteria | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
.svg){kind=small}
Damourin taistelu oli toisessa maailmansodassa Damourissa Libanonissa 5.–9. heinäkuuta 1941 käyty Australian ja Vichyn Ranskan joukkojen välinen taistelu, joka oli osa operaatio Exporteria.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Damour oli vuonna 1941 Ranskan Libanonin hallintokaupunki. Se oli merkittävä rannikkokaupunki ja kaupunki sijaitsee noin kolmekymmentä kilometriä Beirutista etelään. Kolmisen kilometriä kaupungin eteläpuolella on Wadi Damour, jonka pohjalla virtaa Damour-joki. Se muodostaa luonnollisen puolustuslinjan Beirutille. Vallattuaan Wadin eteläpuoliset kukkulat, joista näki kaupunkiin, Australian 7. divisioonan komentaja kenraalimajuri Arthur Allen suunnitteli Damourissa olevien Vichyn joukkojen saartamisen.[1]
Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yöllä 5. heinäkuuta 1941 operaatio alkoi, kun 21. prikaatin joukot ryhmittyivät kahteen paikkaan Damour-joen ylitystä varten. Varhain seuraavana aamuna australialaiset hyökkäsivät ranskalaisten asemiin joen pohjoisrannalla. 16. pataljoona (engl. 2/16th Battalion) hyökkäsi yli joen El Afiqaan ja 17. pataljoona (engl. 2/17th Battalion) El Boumiin. Pimeyden laskeutuessa kumpikin alue oli australialaisten hallinnassa.
Varhain 7. heinäkuuta 3. (engl. 2/3rd Battalion) ja 5. pataljoona (engl. 2/5th Battalion) sekä kaksi komppaniaa 14. pataljoonasta (engl. 2/14th Battalion) etenivät pohjoiseen El Boumin läpi. Osasto kiersi Damourin puolustuksen itäisen sivustan. Darayassa 14. pataljoonan komppaniat kääntyivät länteen edeten Damouriin idästä. 3. ja 5. pataljoona jatkoivat edelleen pohjoiseen katkaisten Beirutiin menevän rautatien kaupungin pohjoispuolelta.
Seuraavana päivänä australialaisjoukot pyrkivät katkaisemaan kaupunkiin vievän tien. 2. pioneeripataljoona sekä osia 6. ratsuväkirykmentistä etenivät rantatien suuntaisesti. Kello kaksi aamuyöstä 9. heinäkuuta pioneerit saavuttivat kaupungin eteläreunan. Kello neljä partio ratsuväkirykmentistä läpäisi kaupungin. Kaupunkia puolustaneet Vichyn Ranskan joukot olivat vetäytyneet läpi australialaisten saartorenkaan ja paenneet kaupungista. Austaralian joukot aloittivat välittömästi etenemisen rantatietä kohti Beirutia.
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Damourin kukistuttua Beirutin kohtalo ratkesi. Jo 8. heinäkuuta, siis ennen Damourin kukistumista, Ranskan joukkojen komentaja kenraali Henri Dentz pyysi aselepoa. Minuutin yli puolen yön 12. heinäkuuta aselepo astui voimaan ja se päätti lopulta sotatoimet alueella[2].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Playfair, I. S. O.: The Mediterranean and Middle East Volume II The Germans come to the help of their Ally (1941). Uckfield, Sussex: The Naval & Military Press Ltd, 2004. ISBN 1-845740-66-1. (englanniksi)