Dalai-lama

Dalai-lama on Tiibetin buddhalaisuuden Gelugpa-koulukunnan vaikutusvaltaisin edustaja, mutta ei sen johtaja. Historiallisesti dalai-lamalla on usein ollut Tiibetin poliittisen johtajan rooli. Hänen uskotaan olevan Avalokitesvara-bodhisattvan ruumiillistuma. Ensimmäinen dalai-lama, Gendun Drup syntyi vuonna 1391. Nykyinen, 14. dalai-lama on Tenzin Gyatso.

Arvonimen dalai (mongol. "universaalinen") lama (tiib. "uskonnollinen opettaja") antoi mongolien Altan-kaani koulukunnan kolmannelle johtajalle Sonam Gyatsolle vuonna 1578. Tiibetiksi dalai-lamaa kutsutaan yleensä arvonimillä Gyawa rinpoche tai Yeshe norbu – nimi dalai-lama on käytössä muualla maailmassa.

Vuonna 1642 viides dalai-lama Lozang Gyatso kutsui mongolit Tiibetiin lyödäkseen kilpailevan buddhalaisen koulukunnan kagyupan. Sen jälkeen dalai-lama sai poliittisen vallan koko Keski-Tiibetin alueella.

Luettelo dalai-lamoista

järjestys	dalai lama		elinaika
1.		Gendun Drup	1391–1474
2.		Gendun Gyatso	1475–1541
3.		Sonam Gyatso	1543–1588
4.		Yonten Gyatso	1589–1616
5.		Lobsang Gyatso	1617–1682
6.		Tsangyang Gyatso	1683–1706
7.		Kelzang Gyatso	1708–1757
8.		Jamphel Gyatso	1758–1804
9.		Lungtok Gyatso	1806–1815
10.		Tsultrim Gyatso	1816–1837
11.		Khedrup Gyatso	1838–1856
12 .		Trinley Gyatso	1856–1875
13.		Thubten Gyatso	1876–1933
14.		Tenzin Gyatso	1935–

Gelugpan toiseksi korkein henkinen johtaja on panchen-lama.

Nykyinen dalai-lama

Nykyinen, 14. dalai-lama Tenzin Gyatso sai tunnustamisensa jälkeen nimen Jetsun Jamphel Ngawang Lobsang Yeshi Tenzin Gyatso (alun perin Lhamo Thondup, syntynyt 6. heinäkuuta 1935). Hän asui Tiibetin pääkaupungissa Lhasassa vuoteen 1959, jolloin hän joutui pakenemaan Intian Dharamsalaan Tiibetin valloittaneiden kiinalaisten tiukennettua otettaan maassa.

14. dalai-lama on Tiibetin pakolaishallituksen päämies. Tämän statuksen Kiina pyrkii kiistämään sillä perusteella, että Tiibet on kuulunut autonomiana keisarilliseen Kiinaan.

Nykyinen dalai-lama on kuuluisa ja kunnioitettu ympäri maailmaa rauhaa ja väkivallattomuutta korostavan sanomansa vuoksi. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1989. Kiinan johto katsoi dalai-laman palkitsemisen puuttumiseksi Kiinan sisäisiin asioihin ja esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle jyrkän vastalauseen.

Toukokuussa 2012 tuli ilmi hanke, jonka mukaan Dalai-lama olisi yritetty salamurhata naisagenttien toimesta myrkyttämällä. Kiina kielsi sekaantuneensa asiaan.

14. dalai-lama Suomessa

Vuonna 1988 Dalai-lama aloitti Pohjoismaiden vierailunsa Suomesta. Vierailun isäntänä toimi Suomalais-tiibetiläinen kulttuuriseura. Dalai-lama piti Suurkirkossa yleisöluennon ja antoi Ruusu-Ristin juhlasalissa Helsingissä harvinaisen dzogchen-traditioon liittyvän opetuksen.

Vuonna 1996 Dalai-lama vieraili Saamelaiskäräjien kutsumana Enontekiöllä. Lyhyellä vierailulla hän tapasi saamelaisedustajien lisäksi ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haaviston. Dalai-lama saapui Suomen käsivarteen Ruotsista ja lähti sieltä Norjaan.

Vuonna 1998 Dalai-lama kävi Helsingissä avaamassa koko Taideteollisuusmuseon täyttävän Tiibet-näyttelyn. Hän piti yleisöpuheen juhannusaattona täpötäydessä Finlandia-talossa.

Syksyllä 2006 Dalai-lama vieraili Suomessa Suomalais-tiibetiläisen kulttuuriseuran kutsumana. Suomen korkein poliittinen johto ei tavannut häntä vierailun aikana. Vierailun aikana Dalai-lama piti julkisen puheen Finlandia-talossa.

Dalai-lama vieraili viidennen kerran Suomessa 18.–21.8.2011 Suomalais-tiibetiläisen kulttuuriseuran kutsumana. Hän piti kaksi julkista puhetilaisuutta Barona-areenalla Espoossa 20.8.2011.

Lähteet

• Hyry, Katja & Pentikäinen, Juha (toim.): Uskonnot maailmassa, 1999. WSOY. ISBN 951-0-22628-9

Aiheesta muualla

• Dalai-laman viralliset kotisivut
• Videotaltiointi Dalai-laman Suomen vierailun yhteydessä Barona Areenalla Espoossa 20.8.2011 pidetystä yleisötilaisuudesta
• Dalai-laman virallinen Twitter-profiili
• YLE Elävä arkisto - Dalai-laman haastattelu (video)(2006)