PACS

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta DICOM)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
35 teratavun PACS-edustapalvelin.

PACS (Picture archiving and communication systems) tarkoittaa tietokoneohjelmaa, jolla voidaan arkistoida sairaaloissa lääketieteellisiä kuvia. Tätä Suomessa digitaaliseksi kuva-arkistoksi kutsututtua järjestelmää käytetään erityisesti röntgenkuvien arkistointiin ja katseluun. PACS onkin korvannut paljon perinteisiä filmivarastoja, joissa röntgenkuvia on konkreettisesti säilytetty.[1] PACS-arkistoon tallennetaan nykyisin lisäksi kaikkien muiden radiologisten tutkimusten kuvat ja myös kaikki muut lääketieteelliset kuvat, esimerkiksi valokuvat.

PACS ja DICOM-standardi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PACS-arkistoon tallennetut röntgenkuvat noudattavat DICOM-standardia (Digital Imaging and Communications in Medicine). Standardin ansiosta myös muualla, jopa ulkomailla kuvatut tutkimukset ovat helposti siirrettävissä ja katseltavissa muiden sairaaloiden PACS-arkistoissa esimerkiksi internetin välityksellä. DICOM-standardin ansiosta eri valmistajien kuvaverkkoon liitetyille laitteet kykenevät yhteiseen käytännön tietojen välitykseen ja tiedon esitykseen eli se mahdollistaa eri valmistajien laitteiden yhteensopivuuden samassa järjestelmässä. Tavallisten röntgenkuvien lisäksi DICOM-standardi mahdollistaa tietokonetomografia-, magneettikuvaus- ja ultraäänitutkimuksien sekä lääketieteellisten valokuvien arkistoinnin samaan virtuaalisen arkistoon tavallisten röntgenkuvien kanssa.[2][3][1]

Digitaalisen kuva-arkiston suuri etu on, että filmien kehittäminen jää kokonaan työprosessista pois. Tämän ansiosta aikaa säästyy, työn tehokkuus paranee ja hankintamenojen jälkeen sähköisestä järjestelmästä tulee säästöjä. Digitaalisia kuvia voidaan myös muokata jälkeenpäin, joten uusintakuvauksien määrä pienenee. PACS-järjestelmän eräs ongelma on tietosuoja. Asiaankuulumaton henkilö voi päästä katselemaan kuvia esimerkiksi toisen ihmisen käyttäjätunnuksilla, koska niitä on vaivatonta siirtää paikasta toiseen. Digitaalinen kuvien katselu vaatii myös hyvät kuvankatseluolosuhteet, sillä tietokoneiden monitorien valovoima on pieni filmien katseluun käytettäviin valotauluihin nähden. Tutkimusten mukaan terveyskeskuslääkäreiden monitorit ja kuvankatseluolosuhteet ovat usein riittämättömiä röntgenkuvien katseluun. Lääkäreiden työasematyöskentelyyn olisi saatavissa parannusta, jos terveyskeskukset panostaisivat riittävän laadukkaiden näyttöjen hankintaan ja työasemien valaistussuunnitteluun ja näyttöjen säännölliseen laadunvalvontaan.[4][5][1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Milka Holopainen & Susanna Jokinen: DIGITAALINEN KUVANTAMINEN 2002. Oulun Yliopisto. Arkistoitu 15.8.2003. Viitattu 2.8.2013.
  2. Wiley, G: The Prophet Motive: How PACS Was Developed and Sold. Imaging Economics, 2005. Allied Media. (englanniksi)
  3. Reponen, J: Teleradiology - changing radiological service processes from local to regional, international and mobile environment. Imaging Economics, 2010, s. 15-30 Julkaisija = Juvenes Print. Tampere: ISSN 0355-3221. (englanniksi)
  4. Suoranta H: Digitaalinen arkistointi muuttaa radiologiaa Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2008. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 2.8.2013.
  5. Liukkonen E, Niinimäki J, Tervonen O ja Nieminen M: Terveyskeskusten työasemanäytöt riittämättömiä röntgendiagnostiikkaan Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2010. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 2.8.2013.