DGSE

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dommen elektronisen tiedustelun keskus Perigordissa

Direction générale de la sécurité extérieure (DGSE) on Ranskan ulkoinen tiedustelupalvelu. Kenraali Charles de Gaullen Vapaassa Ranskassa muodostettiin vuonna 1942 BCRA, joka vuonna 1943 siirtyi Algeriaan liittoutuneiden valloitettua sen marsalkka Petainin saksalaisten kanssa yhteistyössä olleelta Pierre Lavalin hallitukselta DGSS:nä, erikoispalvelujen päähallintona.

De Gaullen neljäs tasavalta (ensimmäinen tasavalta vuonna 1789, toinen tasavalta Napoleonin jälkeen vuonna 1815, kolmas tasavalta Ranska–Saksa-sodan kestäessä vuonna 1870) laajensi palvelua vastavakoilulla SDECE:ksi vuonna 1946, joka menestyi hyvin Algeriassa. Vuonna 1962 SDECE siirrettiin pääministerin alaisuudesta puolustusministerin alaisuuteen Ben Parka -tapauksen jälkeen.

SDECE osallistui peiteoperaatioihin, muun muassa ”Ascotiin”, Québecissä Kanadassa ja tuki öljyrikkaan Biafran itsenäisyyttä Nigeriasta vuonna 1968. Biafran itsenäistymisyrityksessä kuoli puoli miljoonaa ihmistä.

Presidentti François Mitterrandin aikana Pariisin lentokentän toimitusjohtaja nimitettiin SDECE:n johtajaksi vuonna 1981 ja vuonna 1982 palvelusta tuli DGSE, joka jakautui tiedustelu-, hallinto-, vastavakoilu- ja operatiiviseksi osastoksi. Epäonnistuminen terrorin vastaisessa kampanjassa aikaansai amiraali Lacosten nimittämisen DGSE:n johtajaksi vuonna 1982. Vuonna 1996 alkaen DGSEn johtajaksi tuli Jacques Dewatre.

10. heinäkuuta 1985 ranskalaiset agentit asettivat kaksi pommia Greenpeacen Rainbow Warrior -nimiseen alukseen uusiseelantilaisessa satamassa. Kahdestatoista aluksella olleesta valokuvaaja Fernando Pereira kuoli yrittäessään pelastaa valokuvausvarusteitaan. Kuudesta tekijästä saatiin kaksi kiinni ja tuomittiin vankeuteen. Ranska yritti estää Greenpeacea häiritsemästä ydinkokeitaan.

DGSE:n johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pierre Marion (7. kesäkuuta 1981 – 10. marraskuuta 1982)
  • Pierre Lacoste (10. marraskuuta 1982 – 19. syyskuuta 1985)
  • René Imbot (20. syyskuuta 1985 – 1. joulukuuta 1986)
  • François Mermet (2. joulukuuta 1986 – 23. maaliskuuta 1989)
  • Claude Silberzahn (23. maaliskuuta 1989 – 7. kesäkuuta 1993)
  • Jacques Dewatre (7. kesäkuuta 1993 – 19. joulukuuta 1999)
  • Jean-Claude Cousseran (19. joulukuuta 1999 – 24. heinäkuuta 2002)
  • Pierre Brochand (24. heinäkuuta 2002 – 10. lokakuuta 2008)
  • Erard Corbin de Mangoux (10. lokakuuta 2008 –)