DEFA

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ensimmäinen elokuvakäsikirjoittajien kongressi Berliinissä Defan alkuaikoina 1947. ”Elokuva on kansoja yhdistävä rauhanside.”

Deutsche Film-Aktiengesellschaft, tunnettu paremmin lyhenteellä DEFA, oli Saksan demokraattisen tasavallan valtion omistama elokuvastudio.

Defa perustettiin keväällä 1946 Neuvostoliiton miehittämässä Saksan osassa tärkeäksi osaksi sodanjälkeisen Saksan kansan uudelleenkoulutusta. Yhtiön ensimmäinen elokuva ja ensimmäinen saksalainen näytelmäelokuva sodan jälkeen oli Wolfgang Staudten ohjaama Murhaaja keskuudessamme. Samana vuonna 1946 valmistui vielä kaksi muuta näytelmäelokuvaa, jotka kuvattiin entisillä Tobis-studioilla Berliinissä ja Althoff Atelierissa Babelsbergissa. Seuraavana vuonna Defan toiminta kuitenkin siirrettiin Potsdamiin alun perin Ufa-yhtiölle 1920-luvulla rakennettuihin tiloihin. Yhtiön hallitukseen tulivat mukaan neuvostoliittolaiset Ilja Trauberg ja Aleksandr Wolkenstein, ja perustettiin erityinen komitea valvomaan ja tarkastamaan yhtiön tuottamaa materiaalia. Vuonna 1948 neuvostoliittolaiset korvasivat yhtiön hallituksessa kaksi saksalaista lisää. Vuonna 1950 Defan johtoon asetettiin kovan linjan kommunisti Sepp Schwab, ja yhtiön määritelmä sopivista ja halutuista elokuvien teemoista kapeni entisestään. Niitä olivat alkuun muun muassa kaksivuotissuunnitelma ja maa-alueiden uusjako.

Vaihtuvat poliittiset olot Itä-Saksassa vaikuttivat Defan tuotantopäätöksiin erilaisten määräyksin, tarkastusten, sensuurin ja kieltojen avulla. Elokuva-aiheiden valinnan lisäksi nämä toimenpiteet vaikuttivat monien ihmisten etenemistä alalla joko uraa edistäen tai urahaaveet murskaten. Käsikirjoittajat ja ohjaajat oppivat pian välttämään erityisesti ajankohtaisia teemoja ja suosimaan turvallisia, antifasistisesta vastarinnasta kertovia tai historiallisia aiheita. Monet elokuvat pääsivät kuitenkin tuotantoon ja vasta niiden esitys kiellettiin, kuten kävi miltei kaikille Defassa vuonna 1965 valmistuneille elokuville.[1]

Vuonna 1965 Defa tuotti suosituksi nousseen ”käänteisen lännenelokuvan” Suuren karhun pojat, jossa pahoja edusti Yhdysvaltain armeija ja hyviä Amerikan alkuperäisväestö. Suosiosta seurasi toistakymmentä ”DDR-westerniä”, joissa asetelma oli samalla tavoin käänteinen verrattuna länsimaissa tehtyihin lännenelokuviin.[2]

Saksojen yhdistymisen myötä Defa lakkautettiin 1992 ja sen omaisuus myytiin ranskalaiselle yhtiölle Compagnie Générale des Eaux, josta sittemmin tuli Vivendi Universal.

Defa tuotti olemassaolonsa aikana noin 950 pitkää elokuvaa, 820 animaatiota, yli 5 800 dokumenttielokuvaa ja uutiskatsausta sekä monta tuhatta saksankielistä jälkiäänitystä muunkielisiin elokuviin.

Moni suosittu Defa-elokuva on julkaistu uudelleen dvd-levynä. Lokakuussa 2005 New Yorkin modernin taiteen museo järjesti kaksiviikkoisen Defa-elokuvien festivaalin, ja Suomessa Defa-elokuvien katsaus järjestettiin Tampereella keväällä ja Turussa syksyllä 2009.[3][4]

Defa-studioiden kulttuuriperintöä vaalii saksalainen säätiö Defa-Stiftung.[5] Yhdysvaltalaisen Massachusettsin yliopiston Amherstin kampuksella toimii The DEFA Film Library, ainoa Saksan ulkopuolella sijaitseva Defa-filmeihin erikoistunut laitos.[6]

Suomessa esitettyjä Defa-elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: Elonet[7]

  • 1946: Murhaaja keskuudessamme (Die Mörder sind unter uns)
  • 1946: Jossain Berliinissä (Irgendwo in Berlin)
  • 1947: Avioliitto varjossa (Ehe im Schatten)
  • 1948: Kaivos ”Aamurusko” (Grube Morgenrot)
  • 1948: Tuttava kadulta (Straßenbekanntschaft)
  • 1948: Vaarallinen todistaja (Affaire Blum)
  • 1949: Neitsyt Christine (Das Mädchen Christine)
  • 1949: 5-apila (Quartett zu Fünft)
  • 1949: Ihmisen äiti (Die Buntkarierten)
  • 1949: Figaron häät (Figaros Hochzeit)
  • 1949: Ruskea seitti (Rotation)
  • 1950: Semmelweis – äitien pelastaja (Semmelweis – Retter der Mütter)
  • 1951: Alamainen (Der Untertan)
  • 1951: Erään perheen tarina (Die Sonnenbrucks)
  • 1953: Pikku-Muckin ihmematkat (Die Geschichte vom kleinen Muck)
  • 1956: Tsaari ja kirvesmies (Zar und Zimmermann)
  • 1956: Tulikoe (Les Sorcières de Salem)
  • 1956: Valesankari (Der Hauptmann von Köln)
  • 1956: Sankareitten sankari (Les Aventures de Till l’Espiegle)
  • 1956: Sinä ja moni toveri (Du und mancher Kamerad)
  • 1957: Rakkauden masurkka (Mazurka der Liebe)
  • 1958: Kurjat (Les Misérables)
  • 1958: Poljettu tähti (Sterne, tuomariston palkinto Cannesissa)
  • 1958: Vallaton vaimoni (Meine Frau macht Musik)
  • 1960: Venus on vaiti (Der schweigende Stern)
  • 1963: Alastomina susien parissa (Nackt unter Wölfen)
  • 1964: Jaettu taivas (Der geteilte Himmel)
  • 1965: Matka aviovuoteeseen (Reise ins Ehebett)
  • 1965: Kuningas Takkuparta (König Drosselbart)
  • 1965: Tuliholvin alla (Die Abenteuer des Werner Holt)
  • 1966: Suuren karhun pojat (Die Söhne der großen Bärin)
  • 1966: Raportti hymyilevästä miehestä (Der Lachende Mann)
  • 1967: Kahden kesken (Leben zu zweit)
  • 1967: Hääyö sateessa (Hochzeitsnacht im Regen)
  • 1967: Seitsemäs vuosi (Das Siebente Jahr)
  • 1968: Olin yhdeksäntoista (Ich war neunzehn)
  • 1968: Laukauksia hirsipuun alla (Schüsse unterm Galgen)
  • 1969: Valkoiset sudet (Weiße Wölfe)
  • 1971: Haikaran aika (Zeit der Störche)
  • 1971: Hattu pois kun suutelet (Hut ab, wenn du küßt!)
  • 1972: Vanha tuttu tarina (Es ist eine alte Geschichte)
  • 1972: Mustat korput (Tshornyje suhari)
  • 1972: Kypsiä kirsikoita (Reife Kirschen)
  • 1972: Se kolmas (Der Dritte)
  • 1972: Paul ja Paula (Die Legende von Paul und Paula)
  • 1973: Alaston mies urheilukentällä (Der Nackte Mann auf dem Sportplatz)
  • 1973: Tuhkimo ja kolme pähkinää (Drei Haselnüsse für Aschenbrödel)
  • 1973: Punaisen veren huuto (Apachen)
  • 1974: Noitavainojen aikaan (Johannes Kepler)
  • 1974: Punainen viulu (Punane viiul)
  • 1974: Vaaliheimolaiset (Die Wahlverwandtschaften)
  • 1974: Rakkautta 16-vuotiaana (Liebe mit 16)
  • 1974: Liian nuori rakkauteen (Für die Liebe noch zu Mager)
  • 1974: Esimerkiksi Josef (Zum Beispiel Josef)
  • 1974: Elämää Uwen kanssa (Leben mit Uwe)
  • 1974: Kaisla (Das Schilfrohr)
  • 1974: Psalmi 18 (Psalm 18)
  • 1974: Jakob valehtelija (Jakob der Lügner, ainoa itäsaksalainen Oscar-ehdokkaaksi päässyt elokuva)
  • 1975: Pyramidi minulle (Eine Pyramide für mich)
  • 1975: Lotte Weimarissa (Lotte in Weimar)
  • 1975: Minulle et mahda mitään (Nicht mit mir)
  • 1976: Beethoven – päivä eräästä elämästä (Beethoven – Tage aus einem Leben)
  • 1976: Mies miestä vastaan (Mann gegen Mann)
  • 1976: Konsertto paistinpannulle ja orkesterille (Konzert für Bratpfanne und Orchester)
  • 1976: Tähtien tomussa (Im Staub der Sterne)
  • 1976: Porukan hiljaisin mies (Unser stiller Mann)
  • 1976: Pikku Filip (Philip der Kleine)
  • 1977: Mestarivaras (Der Meisterdieb)
  • 1977: Ottokar maailmanparantaja (Ottokar der Weltverbesserer)
  • 1977: Pakotan sinut elämään (Ich zwing dich zu leben)
  • 1977: Lumiukko Afrikkaan (Ein Schneemann für Afrika)
  • 1977: Äiti, minä elän (Mama, ich lebe)
  • 1977: Hyvästi, pikkuinen (Addio, piccola mia)
  • 1977: Punahuivit (Rotschlipse)
  • 1977: Juhlailta Unter Den Lindenillä (Gala unter den Linden)
  • 1978: Petoeläin (Das Raubtier)
  • 1978: Jörg Ratgeb – taidemaalari (Jörg Ratgeb – Maler)
  • 1978: Seitsemän pisamaa (Sieben Sommersprossen)
  • 1978: Anton Tempuntekijä (Anton der Zauberer)
  • 1978: Huhtikuussa on 30 päivää (Ein April hat 30 Tage)
  • 1980: Kihlattu (Die Verlobte)
  • 1980: Levinin mylly (Levins Mühle)
  • 1981: Isäni Alfons (Mein Vater Alfons)
  • 1981: Katkennut taikasauva (Der Zerbrochene Zauberstab)
  • 1982: Levottomuus (Die Beunruhigung)
  • 1982: Kummerowin vanhurskaat (Gerechten von Kummerow)
  • 1982: Sonjan raportti (Sonjas Rapport)
  • 1983: Vaihtunut kuningatar (Die Vertauschte Königin)
  • 1983: Zille ja minä (Zille und ick)
  • 1983: Anna Pavlova (Anna Pavlova)
  • 1983: Mainostolpan salaisuus (tai Moritz mainospylväässä, Moritz in der Litfaßsäule)
  • 1984: Tänään aikuiseksi (Ab heute erwachsen)
  • 1984: Rappukäytävän Isabel (Isabel auf der Treppe)
  • 1984: Epätavallinen rakkaus (Eine sonderbare Liebe)
  • 1985: Ete ja Ali (Ete und Ali)
  • 1986: Poika ja suuri musta koira (Der Junge mit dem grossen schwarzen Hund)
  • 1986: Unelma hirvestä (Der Traum vom Elch)
  • 1986: Autokoulu (Fahrschule)
  • 1986: Hilde, palvelustyttö (Hilde, das Dienstmädchen)
  • 1987: Yön saapuessa (Na ishode notshi)
  • 1988: Merirosvon sydän (Das Hertz des Piraten)
  • 1988: Fallada – viimeinen luku (Fallada – letztes Kapitel)
  • 1988: Kantakaa toistenne kuormia (Einer trage des anderen Last)
  • 1988: Rautainen Hannu (Eisenhans)
  • 1988: Felix ja susi (Felix und der Wolf)
  • 1989: Aika uskaltaa (Coming Out)
  • 1989: Prinsessa hanhipaimenena (Die Geschichte von der Gänseprinzessin und ihrem treuen Pferd Falada)
  • 1991: Tangonsoittaja (Der Tangospieler)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dr. Rainer Rother, taiteellinen johtaja, Deutsche Kinemathek, Berliini, Filmikamari. Viitattu 13.3.2014.
  2. Gerd Gemunde: Between Karl May and Karl Marx: The DEFA Indianerfilme (1965-1983), Gerd Gemunden: New German Critique, No. 82, East German Film, Winter 2001, Veikko Huuskosen vuonna 2008 kirjoittaman artikkelin Western kylmän sodan propagandavälineenä mukaan. Uuden Suomen blogikirjoitus 3.8.2013. Viitattu 13.3.2014.
  3. Toisenlainen maailma 8.–30.5.2009 – DEFA-elokuvia DDR:stä Niagarassa, Filmikamari. Viitattu 13.3.2014.
  4. Toisenlainen maailma - DEFA-elokuvia DDR:stä, Turun kaupunki 20.9.2009. Viitattu 13.3.2014.
  5. Defa-Stiftung. Viitattu 13.3.2014.
  6. The DEFA Film Library, University of Massachusetts Amherst. Viitattu 13.3.2014.
  7. Elonet-hakutulos: defa. Viitattu 14.3.2014.