D.F.W. C.V

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
D.F.W. C V
D.F.W. C V
D.F.W. C V
Tyyppi kaksipaikkainen kaksitasoinen tiedustelu-, tykistön tulenjohto-, maavoimien yhteys- ja kuvaustiedustelukone
Valmistaja D.F.W.
Aviatik (Aviatik C VI)
Halberstadt
L.V.G.
Miehistö 2
Käyttöönottovuosi 1916
Valmistus lopetettu 1918
Mitat
Pituus 7,875 m
Kärkiväli 13,27 m
Korkeus 3,25 m
Nopeus 155 km/h
Tyhjäpaino 970 kg
Voimanlähde
Koneisto Benz Bz IV 6-sylinterinen veijäähdytteinen rivimoottori
Teho 220 hv
Aseistus
Aseistus 1 x kiinteä eteenpäin ampuva Spandau-konekivääri
1 x liikuteltava taaksesuunnattu Parabellum-konekivääri

D.F.W. C.V oli Deutsche Flugzeugwerken (D.F.W.) ensimmäisen maailmansodan aikana suunnittelema kaksipaikkainen kaksitasoinen ja puurakenteinen yksimoottorinen tiedustelu-, tykistön tulenjohto-, maavoimien yhteys- ja kuvaustiedustelukone. Aviatik, Halberstadt ja LVG valmistivat konetta lisenssillä.

Konetta edeltäjä D.F.W. C IV, joka oli varustettu 150 hevosvoiman Benz Bz III -moottorilla, mutta koneen runko oli pääosin sama kummassakin. C V -malliin asennettiin tehokkaampi Bz IV moottori. Koneen maksiminopeus oli 155 kilometriä tunnissa ja se kykeni nousemaan kilometriin neljässä minuutissa viiteen kilometriin 49 minuutissa. Koneen maksimilentoaika oli kolme ja puolituntia.[1]

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ilmavoimille ostettiin vuonna 1918 Saksasta kaksi D.F.W. C.V-konetta. Koneiden tunnukset olivat F12 ja F14, myöhemmin C.56/18 ja C.57/18, joista toinen oli kolmannessa rekisterissä 2A351.

Lentokoneet tulivat Vaasaan 24. maaliskuuta 1918 ja ne luovutettiin Lento-osasto II:lle seuraavana päivänä. Koneet saapuivat Antreaan junateitse 10. huhtikuuta 1918 mennessä. Lentotoiminta ei päässyt käynnistymään, koska osaston ruotsalaiset lentäjät eivät uskaltaneet käyttää voimakkailla 200-hevosvoimaisilla moottoreilla varustettuja koneita. Venäjältä loikanneet lentäjät olisivat olleet halukkaita lentämään D.F.W. C.V-koneita, mutta siihen eivät ruotsalaiset suostuneet.

Toinen koneista vaurioitui pahoin 28. helmikuuta 1919 ja poistettiin elokuussa, toinen tuhoutui 11. helmikuuta 1921 maahansyöksyssä surmaten lentäjän. Tyyppi oli Suomessa käytössä vuosina 1918 - 1921.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalevi Keskinen, Kyösti Partonen, Kari Stenman: Suomen Ilmavoimat I 1918–27. Kustannusliike Kari Stenman, 2005. ISBN 952-99432-2-9.
  • Kalevi Keskinen, Kari Stenman, Klaus Niska: Suomen ilmavoimien lentokoneet 1918-1939. Tietoteos, 1976.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gray, Peter & Thetford, Owen: German Aircraft of the First World War Putnam ISBN 0-85177-809-7 s. 81