Cyrus S. Eaton
Cyrus Stephen Eaton (27. joulukuuta 1883 – 9. toukokuuta 1979) oli kanadalaissyntyinen yhdysvaltalainen investointipankkiiri, teollisuusmies ja lahjoittaja, jonka ura kattoi seitsemän vuosikymmentä. Hän oli kylmän sodan äänekäs kriitikko ja yksi kansainvälisen Pugwash-liikkeen rahoittajista ja organisoijista. Liikkeen ensimmäiset rauhankonferenssit järjestettiin hänen kotikylässään Pugwashissa Kanadan Nova Scotian provinssissa.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eatonin isä oli maanviljelijä, joka piti Pugwashissa myös kauppaa ja postikonttoria. Eaton lähti opiskelemaan Ontarion provinssin Woodstockiin ja jatkoi sitten baptistien ylläpitämässä McMaster Universityssä Torontossa, jossa hän opiskeli filosofiaa ja taloustiedettä. Hän suoritti bachelor-tutkinnon vuonna 1905.[2]
Valmistuttuaan Eaton muutti Yhdysvaltojen puolelle Ohion Clevelandiin, jossa sai töitä John D. Rockefellerin omistamasta East Ohio -kaasuyhtiöstä. Parin vuoden jälkeen hän perusti oman kaasuyhtiön Kanadan Manitobaan newyorkilaisten sijoittajien tuella, mutta hanke kariutui pian rahoitusongelmiin. Manitoban viranomaiset halusivat kuitenkin jatkaa jo alkanutta liiketoimintaa, ja Eaton perusti uuden yhtiön, Canada Gas & Electric Corporadionin, josta tuli vuonna 1913 Continental Gas & Electric Corp.
Eaton asettui taas Clevelandiin 1913 ja alkoi harjoittaa monenlaista yritystoimintaa. Hän meni osakkaaksi Otis & Co. -pankkiin 1916 ja perusti 1926 sijoitusyhtiön Continental Shares, Inc. Seuraavana vuonna syntyi Republic Steel, josta tuli Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin teräsyhtiö. Hänen monimutkaisesti organisoitu yritysryhmänsä oli hyvin velkavetoinen, ja 1930-luvun lamassa Eaton menetti valtaosan omaisuudestaan.
1940–1950-luvuilla Eaton alkoi taas menestyä liikemiehenä ja eteni Chesapeake and Ohio -rautatieyhtiön ja West Kentucky Coal -yhtiöiden hallitusten puheenjohtajaksi.[3]
Hyväntekeväisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1920 Eaton perusti Clevelandin taidemuseon.[3] Vuonna 1955 hän innostui Bertrand Russellin ja Albert Einsteinin rauhanmanifestista, jonka allekirjoittajina oli yksitoista johtavaa tieteilijää ja älymystön edustajaa. Eaton tarjoutui järjestämään manifestin pohjalta kansainvälisen rauhankonferenssin kotikylässään Kanadan Pugwashissa heinäkuussa 1957.
Eaton teki lahjoituksia Nova Scotian provinssin koulutuksen kehittämiseksi, suurimpana edunsaajana Acadia-yliopisto, sekä villieläinten suojelualueen perustamiseki provinssin Aspotoganin niemimaalle. Hänen muita avustuskohteitaan olivat McMaster University, NNKY-järjestö, Clevelandin luonnontieteellinen museo ja Case Western Reserve University.
Eatonin 1950-luvun rauhanpyrkimykset palkittiin neuvostoliittolaisella Leninin rauhanpalkinnolla. Pugwash-liike palkittiin vuonna 1995 Nobelin rauhanpalkinnolla.
Eaton avioitui 1907 Margaret Housen ja 1957 Anne Kinder Jonesin kanssa. Hän sai seitsemän lasta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 42. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
- ↑ Eaton biography, Thinkerslodge.org.
- ↑ a b Eaton, Cyrus Steven, The Encyclopedia of Cleveland History. Viitattu 27.10.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cyrus Stephen Eaton, 1883–1979 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Cyrus Eatonin radiohaastattelu vuodelta 1957 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Time-aikakauslehden artikkeli Eatonista, helmikuu 1930. (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gleiser, Marcus: The World of Cyrus Eaton. Kent State University Press, 2010 (elämäkerta, alun perin julkaistu 1966).
- Gibson, M. Allen: Beautiful Upon the Mountain: A portrait of Cyrus Eaton. Lancelot Press, Windsor, Nova Scotia, 1977.
| ||||||||||||||||||
