Corpus inscriptionum Latinarum

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Corpus inscriptionum Latinarum (lyhennettynä CIL) on kattavuuteen pyrkivä kokoomajulkaisu antiikin aikaisista latinankielisistä piirtokirjoituksista. Se on ensiarvoisen tärkeä lähde antiikin Roomaan kohdistuvalle tieteelliselle tutkimukselle.

CIL:ään pyritään keräämään kaikki latinankieliset piirtokirjoitukset koko Rooman valtakunnan alueelta. Tekstit järjestetään maantieteellisten ja muiden kriteerien perusteella. Moniosaista, latinankielistä kirjasarjaa päivitetään aika ajoin uusilla painoksilla ja lisäosilla. Hanketta johtaa Berliinin-Brandenburgin tiedeakatemia (Berlin-Brandenburgische Akademie der Wissenschaften), joka myös vastaa CIL:n sisarhankkeesta Inscriptiones Graecae (IG) eli antiikin kreikankielisten piirtokirjoitusten kokoomajulkaisusta.

Erilaisia suunnitelmia korpuksen laatimiseksi oli ollut jo 1800-luvun alkupuolella, mutta varsinaisesti CIL-hankkeen pani alkuun vuonna 1853 Theodor Mommsen. Ensimmäinen nide ilmestyi kymmenen vuotta myöhemmin ja ensimmäiseen maailmansotaan mennessä suurin osa silloin tunnetuista piirtokirjoituksista oli saatu julkaistuksi.[1] Työ kuitenkin jatkuu edelleen, sillä uusia piirtokirjoituksia löytyy jatkuvasti ja mm. niistä saatujen uusien tietojen avulla jo julkaistujenkin piirtokirjoitusten lukutapoja ja tulkintaa pystytään usein vielä parantamaan.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CIL:n nykyiset 17 nidettä ja sen yli 70 osaa sisältävät yhteensä noin 180 000 piirtokirjoitusta. Lisäksi on 13 lisäosaa, jotka sisältävät piirtokirjoitusten valokuvia ja erilaisia indeksejä.[1] Yksittäisen piirtokirjoituksen editio koostuu itse piirtokirjoituksen tekstistä, johdannosta (jossa kerrotaan tekstin löytöpaikka, materiaali, mitat jne.) sekä ns. kriittisestä apparaatista ja kommentaarista, joka voi sisältää huomioita esimerkiksi tekstin ajoituksesta tai erilaisista tekstin yksityiskohtiin liittyvistä kysymyksistä, kuten puuttuvien sanojen täydennyksistä. Itse piirtokirjoituksen teksti annetaan tieteellisen transkription muodossa ja siitä käy ilmi, mitkä kirjaimet ovat varmuudella luettavissa, mitkä epävarmoja tai kokonaan puuttuvia tai milloin ediittori on vaikkapa avannut lyhenteen. CIL:n uudemmissa osissa piirtokirjoituksen valokuva ja/tai piirros ja transkriptio ovat vieri vieressä, mikä helpottaa transkription luotettavuuden arviointia.

Suomalaisten tutkijoiden osuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkujaan lähinnä saksalaisten toteuttamaan hankkeeseen osallistuu nykyään tutkijoita monista eri maista. CIL:n osan X uutta editiota työstetään professori Heikki Solinin johdolla Helsingin yliopistossa Klassillisen filologian laitoksella. Osa kattaa ne Etelä-Italian länsirannikon sekä Sisilian, Sardinian ja Korsikan alueelta löydetyt piirtokirjoitukset, jotka eivät sisälly Theodor Mommsenin vuonna 1883 julkaisemaan ensimmäiseen editioon.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b CIL:n sivut Luettu 12.7.2007.
  2. Prof. Solinin kotisivu. Luettu 12.7.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]