Cool Britannia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oasis esiintymässä vuonna 2005.
Damien Hirstin teos The Physical Impossibility of Death in the Mind of Someone Living.

Cool Britannia on iskulause, fraasi tai käsite, joka viittaa Britannian kulttuuriin 1990-luvulla. Ilmaisu on väännös 1700-luvun patrioottisesta ”Rule, Britannia!” -laulusta. Sillä on vahva yhteys Tony Blairin New Labour -kampanjaan, joka halusi korostaa Britannian kulttuuriperinnön, nuorekkuuden ja trendikkyyden kohtaamista.

Termi viittasi lähinnä Lontoon trendeihin. Näitä edustivat esimerkiksi sellaiset rockyhtyeet kuin Oasis ja Blur, muotisuunnittelijat, näyttelijät, nuoret taiteilijat, lehdet ja toimittajat - sanalla sanoen ne Britannian piirit, jotka olivat sillä hetkellä kuumaa kansainvälistä muotia. Cool Britannia ja brittipop ovat hyvin voimakkaasti sidoksissa toisiinsa.

Vuonna 1997 Vanity Fair -lehti julkaisi Cool Britannia -erikoisnumeron, jonka kannessa poseerasivat Liam Gallagher ja hänen silloinen vaimonsa Patsy Kensit yläosattomissa Union Jack -koristellulla sängyllä. Otsikko kuului ”London Swings! Again!”. Tämä viittasi 1960-luvun svengaavaan Lontooseen. Puhuttiinkin yleisesti Lontoon toisesta tulemisesta. Jo vuonna 1998 ihmiset alkoivat väsyä fraasiin ja 2000-luvulle tultaessa sitä on käytetty lähinnä ironiseen sävyyn.

Cool Britannia -ilmiöön yhdistettyjä henkilöitä: Liam Gallagher, Noel Gallagher, Richard Ashcroft, Kate Moss, Naomi Campbell, Patsy Kensit, Meg Matthews, Stella McCartney, Damon Albarn, Graham Coxon, Ozwald Boateng, Alexander McQueen, Damien Hirst, Elizabeth Hurley, Jarvis Cocker, Geri Halliwell, Emma Bunton.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]