Contender 3

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Contender 3 on yhdysvaltalaisen Contender – Haastaja -tositelevisiosarjan neljäs tuotantokausi. Ohjelmassa keskitytään nyrkkeilyyn ja kuudentoista nyrkkeilijän elämään. Ohjelman on kuvattu suurimmilta osin Pasadenassa, Kaliforniassa. Yhdysvaltalaisella ESPN2-kanavalla esitettiin kokonaisia otteluita sarjasta. Suomessa ohjelmaa esitettiin JIM-kanavalla 18. kesäkuuta 2009 alkaen.

Kilpailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikko 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmennen turnauksen alussa järjestetään SPARQin kuntotestit. 16:sta nyrkkeilijästä 10 voi jäädä turnaukseen. Ensimmäiseksi SPARQin testeissä täytyy näyttää iskuvoimansa hakkaamalla hiekkasäkkiä. Toisena on käytettävä käsi- ja jalkavoimiaan. Kolmanneksi kokelaiden on näytettävä kestävyytensä. Viimeisenä on osoitettava reagointi kykynsä. Ensimmäisen testipäivän jälkeen Sugar Ray,Pepe Correa ja Buddy McGirt valitsivat jatkoon Wayne Jonhsenin,Jaidon Codringtonin ja Max Alexanderin. Pelistä putoavat Les Ralston ja Rubin Williams. Toisena testipäivänä mukaan saapuu koomikko ja nyrkkeilyvalmentaja Adam Carrolla. Kokelaat pääsevät sparraamaan ja näyttämään kehätaitonsa. Sparrauksen aikana LaFarrell Bunting saa haavan,mikä pysäyttää hänen testauksensa. Lisäksi Danny Santiago todetaan ylipainoiseksi 13,61 kilon verran. Mukaan turnaukseen valitaan toisen päivän jälkeen Sakio Bika, Sam Soliman ja Henry Buchanan. Miguel Hernandez ja Roshii Wells putoavat pois pelistä. Kolmantena päivänä Sergio Mora, Peter Manfredo Jr ja Alfonso Gomez saapuvat sparraustovereiksi. Mukaan turnaukseen pääsevät vielä Paul Smith, Donny McCrary, Brian Vera ja David Banks. Siniseen joukkueeseen Pepe Correa valitsee Max Alexanderin, Sakio Bikan, Wayne Johnsenin, Paul Smithin ja Brian Veran, jotka ovat lähes kaikki tyrmääjiä. Buddy valitsee joukkueeseensa altavastaajia eli tässä tapauksessa Jaidon Codringtonin, Henry Buchananin, Sam Solimanin, Donny McCraryn ja David Banksin. Turnaus voi alkaa!

Viikko 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molemmat joukkueet saapuvat haastajan kehään tapaamaan valmentajiaan ja Sugar Rayta. Ray ilmoittaa että Henry Buchanan ei osallistunut turnaukseen henkilökohtaisen syyn takia ja hänet korvattiin Miguel Hernandezilla. Pojat pääsevät ensi kertaa asuintiloihinsa. Brian Vera alkaa kuuluttaa heti haluavansa kohdata Jaidonin,koska hän hävisi Jaidonille amatööriurallaan. Riita syntyy heidän välilleen. Samaan aikaan Sergio Mora, Steve Forbes, Oscar De La Hoya, Kassim Ouma ja Francisco Bojado saapuvat salille tapaamaan kilpailijoita. Illan ottelussa Brian ja Jaidon astuvat kehään. Ottelu ei kestä kuin kaksi erää Jaidonin tyrmätessä Brianin toisen erän alussa.

Viikko 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltaiset ovat nyt päätösvaltaisia ja Jaidon vakiinnuttaa asemansa ranking-taulukossa. Sam Soliman on valmis jatkamaan keltaisten voittoputkea. Hän astuu viivalle ja haastaa sinisen joukkueen "parhaan" ottelijan, Max Alexanderin. Ottelusta tulee hyvin tasainen ja likainen. Sam käyttää Maxia kanveesissa neljännessä erässä ja viidennessä erässä Maxin tahto on täysin mennyttä. Sam vie voiton yksimielisin pistein 48-46, 49-45 ja 50-44.

Viikko 4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaidon saa puhelun jossa ilmoitetaan hänen isänsä tehneen itsemurhan. Tämä tuo lisää motivaatiota hänelle voittamiseen. Buddy päättää lähettää Miguelin kehään, koska David ei tehnyt häneen vaikutusta sparrauksessa ja Donnie on hieman ylipainoinen. Miguel haastaa Wayne Johnsenin. Ottelussa Wayne käyttää ulottuvuuttaan ja voittaa ottelun helposti. Tuomarit pisteyttävät ottelun 50–45, 50–45 ja 48–47, antaen Waynelle 11 pistettä ja sinisille päätösvallan.

Viikko 5[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siniset saavat viimeinkin päätösvallan. Paul Smithin ja Daivid Banksin välinen riita on pahimmillaan,joten Paul haastaa Davidin. Mutta ennen sitä Sakio kohtaa Donnien. Sam valmentaa Donnien ottelua varten. Ottelun ensimmäiset kaksi erää ovat tasaisia. Kolmannessa Sakion koko ja voima ottavat ottelussa hallinnan. Neljännessä Donnie hyökkää sarjalla joka melkein tyrmää Sakion. Viidennessä Sakion koukkusarja tuo hänelle kotiin. Pisteytykset ovat 50-45, 50-45 ja 49-46.

Viikko 6[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeisenä jäljellä ovat Paul Smith ja David Banks. Ottelusta tulee todella kilpailuhenkinen ja tasainen mittelö. Lopulta pisteet jakautuvat kahden tuomarien pisteyttäessä 48-47 Smithille ja yhden tuomarin 49-46 Banksille. Paul voittaa ottelunsa, mutta saa pahoja haavoja. Lääkäri kieltää Paulia ottelemasta ja hänet lähetetään kotiin. Semi-finaali-ottelupareiksi muodostuvat Jaidon ja Wayne sekä Sakio ja Sam.

The Contender No Turning Back[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoisjaksossa ensimmäisen kauden suosikki Alfonso Gomez kohtaa maailmanmestareita haastaneen Ben Tackien. 10 eräinen kamppailu päättyy Gomezin yksimieliseen pistevoittoon.

Viikko 7[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki viisi voittajaa (mukaan lukien Paul Smith) pääsevät vierailemaan Sugar Rayn kotona jossa Ray kertoo heille tarinan siitä kuinka aloitti nyrkkeilyn ammattina. Illan ottelu ei kestä yhtä erää kauempaa kun Jaidon onnistuu tyrmäämään Waynen 75 sekunnissa. Jaidon lähtee kotiin tapaamaan perhettään ensi kertaa isänsä poismenon jälkeen.

Viikko 8[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sam, Sakio, Ray, Buddy ja Pepe käyvät läpi kaikki muistonsa pudonneista kilpailijoista. Ottelu kestää kahdeksan erää ja Sakio kruunataan voittajaksi.

Finaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähetys alkaa näytösottelulla Banksin ja McCraryn välillä. Banks vie voiton ei-yksimielisellä päätöksellä. Pronssiottelun voittaa Sam yksimielisesti ja finaaliottelun voittaa Sakio 8. erän tyrmäyksellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]