Conqueror

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee panssarivaunua. Britannian kuninkaallisen laivaston aluksista katso HMS Conqueror.
FV214 Conqueror
Conqueror FV214 tank.jpg
Conqueror
Pituus
– putki edessä 11,9 m
– pelkkä runko -
Leveys 4,0 m
Korkeus 3,2 m
Taistelupaino 66 000 kg
Telaketjut Horstmann
Maksiminopeus
– tiellä 34 km/h
– maastossa -
Toimintasäde 65 km
Pääase L1 120 mm rihlattu tykki
Muu aseistus 2 × 7,62 mm konekivääriä
Panssarointi 178 mm
Moottori Rolls-Royce Meteor
810 hv
300 kW
Miehistö 4
Valmistusmaa Iso-Britannia

FV214 Conqueror (virallisesti Tank, Heavy No. 1, 120 mm Gun, Conqueror) oli Ison-Britannian vuosina 1955–1966 käyttämä raskas panssarivaunu. Se kehitettiin Neuvostoliiton Josif Stalin 3 -vaunun vastineeksi. Vaunu oli tarkoitettu täydentämään ja tukemaan Centurion-vaunuja. 120 mm rihlattu tykki ja erillinen hylsy-ammus-malli suunniteltiin Yhdysvalloissa, jonka M103 käytti samaa tykkiä.

Conqueror oli massaltaan 66 tonnia, mutta tehokkaan moottorin ansiosta teho-paino-suhde ja huippunopeus olivat samaa luokkaa kuin Centurion-vaunulla. Kallistettu panssarointi antoi parhaimmillaan 178 mm vastaavan suojan. Suurempikaliiperinen tykki paransi läpäisyä etenkin pitkillä etäisyyksillä, jolle Centurionin 20-paunainen menetti tehoaan. Tykin käyttämä kaksiosainen ammus hidasti väistämättä tulinopeutta. Yhdysvaltalainen M103 käytti kahta lataajaa tämän kompensoimiseksi, toisin kuin Conqueror. Lisäksi vaunuun mahtui vain 35 ammusta. Vaunu menetti merkitystään kuin Centurioniin asennettiin vuodesta 1959 eteenpäin Vickers 105 mm L7.

Conquerorissa vaunun komentajalla oli kääntyvä kupoli, jolla hän pystyi itsenäisesti hakemaan kohteita, mittaamaan etäisyyden stereoetäisyysmittarin avulla ja osoittamaan kohteen ampujalle. Teoriassa ampuja olisi tähdännyt ja hyökännyt kohteen kimppuun, sillä aikaa kun komentaja olisi hakenut seuraavaa kohdetta. Samaa järjestelmää käytettiin jo saksalaissa vaunuissa toisessa maailmansodassa ja myös neuvostoliittolaiset ottivat sen käyttöönsä kaikissa sodan jälkeisissä vaunuissa, tosin järjestelmä ei sisältänyt etäisyysmittaria.

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Conquerorin runko oli A45 Infantry Support Tank -projektista, joka aloitettiin 1944 pian A41 Centurionin jälkeen.

Sodan jälkeen kehitystyö suuntautui FV 200 "Universal Tank" -projektiin, jossa samaa runkoa oli tarkoitus hyödyntää useissa käyttötarkoituksissa, miehistönkuljetusvaunussa, telatykeissä ja kolmen tyyppisessä panssarivaunussa. Yksi kehitettävä vaunu oli 55-tonninen FV201 20-paunaisella tykillä. Vuonna 1949 päätettiin vaunuun asentaa 120 mm tykki, mikä viivytti projektia. Vuoden 1952 aikana asennettiin FV 201 -runkoon Centurion Mk 2 -torni 17-paunaisella tykillä, jolloin syntyi FV 221 Caernarvon Mark I. Näitä vaunuja rakennettiin 21 kappaletta 20-paunaisella tykillä varustettuna nimellä Caernarvon Mk II. Tämä vaunu toimi lähinnä koealustana, koska Centurion käytti jo samaa aseistusta. Ensimmäinen Conqueror valmistui 1955 ja osa Caernarvon-vaunuista päivitettiin Conqueroreiksi.

Variaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • FV222 Conqueror (engl. Armoured Recovery Vehicle) (ARV) Mk 1
    • 8 valmistettiin
  • FV222 Conqueror ARV Mk II
    • 20 valmistettiin
    • Paino: 20 tonnia
    • Vinssin kapasiteetti: 45 tonnia
Conqueror ARV Mk II
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Conqueror.
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.