Cody Franson
| Cody Franson | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. elokuuta 1987 Salmon Arm, BC, Kanada |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | oikea |
| Pituus | 196 cm |
| Paino | 102 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2009–2022 |
| Aik. seurat |
Milwaukee Admirals (AHL) Nashville Predators (NHL) Brynäs IF (SEL) Toronto Maple Leafs (NHL) Buffalo Sabres (NHL) Chicago Blackhawks (NHL) Rockford IceHogs (AHL) Avangard Omsk (KHL) Hershey Bears (AHL)` |
| NHL-varaus |
79. varaus, 2005 Nashville Predators |
Cody Franson (s. 8. elokuuta 1987 Salmon Arm,[1][2][3] Brittiläinen Kolumbia, Kanada) on kanadalainen entinen jääkiekkopuolustaja. Fransonin vahvuuksiin kuuluu kiekollinen peli, liike, peliäly, laukaus ja koko. Hänen heikkouksiin kuuluu epätasaisuus omassa päässä. Fransonin tulisi myös käyttää isoa kokoaan enemmän hyödyksi. Hän saa useimmiten peliaikaa ylivoimalla.[1][2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Junioriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Franson debytoi WHL-joukkue Vancouver Giantsissa kaudella 2002–2003, jolloin hän pelasi siellä kolme ottelua. Fransonin kausi kului kuitenkin suurimmaksi osaksi Brittiläisen Kolumbian paikallisessa juniorisarjassa Sicamous Eaglesin joukkueessa, jossa hän teki pelipaikastaan huolimatta 65 runkosarjaottelussa hurjat 126 tehopistettä. Kauden 2003–2004 Franson pelasi suurimmaksi osaksi KIJHL-joukkue Beaver Valley Nitehawksissa, jossa hän voitti sarjan mestaruuden.[3] Hän pelasi myös kaksi ottelua sekä BCHL-joukkue Trail Smoke Eatersissa että Giantsissa.
Ensimmäinen kokonainen WHL-kausi 2004–2005 toi Fransonille 64 runkosarjaottelussa tehot 2+11=13. Nashville Predators varasi hänet kolmannella kierroksella 79. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2005. Franson teki kaudella 2005–2006 läpimurtonsa ja yhden kauden piste-ennätyksensä WHL:ssä tehoilla 15+40=55, joilla hän jakoi puolustajien pistepörssin kolmannen sijan Kelowna Rocketsin Mike Cardin kanssa. Hän oli myös Giantsin kolmanneksi paras pistemies.[4] Franson oli myös kevään 2006 pudotuspelien tehokkain puolustaja tehtyään 18 ottelussa tehot 5+15=20, joilla hän jakoi koko pudotuspelien pistepörssin kolmannen sijan Moose Jaw Warriorsin Steven Gillenin kanssa. Franson voitti kauden päätteeksi WHL:n mestaruuden, Ed Chynoweth Cupin[3] ja valittiin sarjan läntisen konferenssin toiseen tähdistökentälliseen.[5] Hän oli myös Memorial Cup -turnauksen tehokkain puolustaja tehoilla 3+2=5 ja onnistui pelipaikastaan huolimatta tekemään kypärätempun 25. toukokuuta 2006 OHL-joukkue Peterborough Petesiä vastaan.
Heinäkuussa 2006 Franson teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Nashville Predatorsin kanssa. Viimeisellä WHL-kaudellaan 2006–2007 hän jakoi liigan puolustajien pistepörssin kuudennen sijan joukkuetoverinsa Jonathon Blumin kanssa. Franson valittiin WHL:n läntisen konferenssin ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Hän oli ehdolla myös liigan parhaalle puolustajalle myönnettävän Bill Hunter Memorial Trophyn saajaksi, mutta palkinto meni kuitenkin Medicine Hat Tigersin Kris Russellille. Vancouver Giants isännöi kauden päätteeksi Memorial Cup -turnausta, jonka joukkue voitti. Franson valittiin turnauksen tähdistökentälliseen.
Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Franson siirtyi kaudeksi 2007–2008 Nashville Predatorsin organisaatioon. Hän pelasi siellä kaksi ensimmäistä kauttaan kokonaan sen farmijoukkue Milwaukee Admiralsissa, jossa AHL:n tulokaskausi toi 76 runkosarjaottelussa tehot 11+25=36. Kaudella 2008–2009 Franson oli tehoilla 11+41=52 joukkueen tehokkain puolustaja ja kolmanneksi paras pistemies.[4] Hän sijoittui koko AHL:n puolustajien pistepörssissä kolmanneksi. Franson pelasi kauden aikana myös AHL:n tähdistöottelussa[3] ja valittiin liigan toiseen tähdistökentälliseen.[5]
Kaudella 2009–2010 Franson pelasi farmissa vain kuusi ottelua ja hän debytoi NHL:ssä, missä tulokaskausi toi 61 runkosarjaottelussa tehot 5+16=21 sekä neljässä playoff-ottelussa yhden syöttöpisteen. Franson pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa 17. lokakuuta 2009 vieraissa Washington Capitalsia vastaan.[6] Hänen NHL-uransa avausmaali syntyi 22. lokakuuta 2009 Ottawa Senatorsin Pascal Leclairen taakse. Franson voitti koko NHL:n tulokkaiden tehotilaston lukemalla +15.[5][7] Syyskuussa 2010 Franson teki kaksivuotisen ja 1,6 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen Predatorsin kanssa.[8]
Kaudella 2010–2011 Franson teki NHL:n yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 8+21=29. Hän oli kevään 2011 pudotuspeleissä joukkueen tehokkain puolustaja Ryan Suterin kanssa tehoilla 1+5=6.[4] Heinäkuussa 2011 Franson ja Matthew Lombardi kaupattiin Toronto Maple Leafsiin. Predators sai joukkueelta vaihdossa Brett Lebdan ja Robert Slaneyn.[9][10]
Lokakuussa 2012 Franson teki vuoden mittaisen sopimuksen Ruotsin Elitserienissä pelaavan Brynäs IF:n kanssa.[11][12] Hän ei kuitenkaan vapaana agenttina tullut joukkueeseen työsulkuvahvistukseksi, mutta palasi NHL-kauden alettua, tammikuussa 2013 loppukauden 2012–2013 kattavalla sopimuksella takaisin Maple Leafsin vahvuuteen.[13]
Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Kanada
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Ruotsi 2007 | jääkiekko | |
Franson pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2007, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden.[3]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fransonin pikkuveli Cain pelaa hyökkääjänä WHL:ää Vancouver Giantsissa.[3]
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2002–2003 | Sicamous Eagles | Minor-BC | 65 | 44 | 82 | 126 | 42 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Vancouver Giants | WHL | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2003–2004 | Beaver Valley Nitehawks | KIJHL | 48 | 10 | 22 | 32 | 70 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Trail Smoke Eaters | BCHL | 2 | 0 | 1 | 1 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| Vancouver Giants | WHL | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2004–2005 | Vancouver Giants | WHL | 64 | 2 | 11 | 13 | 44 | 4 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
| 2005–2006 | Vancouver Giants | WHL | 71 | 15 | 40 | 55 | 61 | 18 | 5 | 15 | 20 | 12 | 
| |||||||||||||||
| Vancouver Giants | M-Cup | – | – | – | – | – | 5 | 3 | 2 | 5 | 8 | |||||||||||||||||
| 2006–2007 | Vancouver Giants | WHL | 59 | 17 | 34 | 51 | 88 | 19 | 3 | 4 | 7 | 10 |  |
JMM | 6 | 0 | 2 | 2 | 2 | |||||||||
| Vancouver Giants | M-Cup | – | – | – | – | – | 5 | 1 | 1 | 2 | 0 |
| ||||||||||||||||
| 2007–2008 | Milwaukee Admirals | AHL | 76 | 11 | 25 | 36 | 40 | 6 | 0 | 2 | 2 | 2 | ||||||||||||||||
| 2008–2009 | Milwaukee Admirals | AHL | 76 | 11 | 41 | 52 | 47 | 11 | 3 | 5 | 8 | 8 |
| |||||||||||||||
| 2009–2010 | Milwaukee Admirals | AHL | 6 | 2 | 5 | 7 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Nashville Predators | NHL | 61 | 6 | 15 | 21 | 16 | 4 | 0 | 1 | 1 | 2 | |||||||||||||||||
| 2010–2011 | Nashville Predators | NHL | 80 | 8 | 21 | 29 | 30 | 12 | 1 | 5 | 6 | 0 | ||||||||||||||||
| 2011–2012 | Toronto Maple Leafs | NHL | 57 | 5 | 16 | 21 | 22 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2012–2013 | Brynäs IF | Elitserien | 26 | 3 | 4 | 7 | 10 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Toronto Maple Leafs | NHL | 45 | 4 | 25 | 29 | 8 | 7 | 3 | 3 | 6 | 0 | |||||||||||||||||
| 2013–2014 | Toronto Maple Leafs | NHL | 79 | 5 | 28 | 33 | 30 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2014–2015 | Toronto Maple Leafs | NHL | 55 | 6 | 26 | 32 | 26 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Nashville Predators | NHL | 23 | 1 | 3 | 4 | 2 | 5 | 0 | 2 | 2 | 0 | |||||||||||||||||
| 2015–2016 | Buffalo Sabres | NHL | 59 | 4 | 13 | 17 | 26 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2016–2017 | Buffalo Sabres | NHL | 68 | 3 | 16 | 19 | 34 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2017–2018 | Chicago Blackhawks | NHL | 23 | 1 | 6 | 7 | 8 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Rockford IceHogs | AHL | 37 | 9 | 19 | 28 | 10 | 13 | 6 | 7 | 13 | 9 | |||||||||||||||||
| 2018–2019 | Avangard Omsk | KHL | 54 | 5 | 22 | 27 | 20 | 19 | 4 | 14 | 18 | 4 | ||||||||||||||||
| 2019–2020 | Avangard Omsk | KHL | 44 | 3 | 13 | 16 | 18 | 6 | 1 | 4 | 5 | 2 | ||||||||||||||||
| 2020–2021 | Rockford IceHogs | AHL | 26 | 4 | 13 | 17 | 12 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 9 kautta | yhteensä | NHL | 550 | 43 | 169 | 212 | 202 | 28 | 4 | 11 | 15 | 2 | ||||||||||||||||
| 6 kautta | yhteensä | AHL | 221 | 37 | 103 | 140 | 113 | 30 | 9 | 14 | 23 | 19 | ||||||||||||||||
| 2 kautta | yhteensä | KHL | 98 | 8 | 35 | 43 | 38 | 25 | 5 | 18 | 23 | 6 | ||||||||||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cody Franson The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Cody Franson Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Cody Franson Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- Cody Franson Jatkoaika.comissa (Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jatkoaika.com
- ↑ a b Player Bio – Cody Franson (englanniksi)
- ↑ a b c d e f EliteProspects
- ↑ a b c HockeyDB
- ↑ a b c Legends of Hockey
- ↑ Ovechkin nets two goals, then scores OT winner vs. Predators 18.10.2009. WASHINGTON: The Sports Network. Viitattu 2.10.2012. (englanniksi)
- ↑ 2009–2010 Regular Season – Rookie – All Skaters – Summary – Points – NHL.com National Hockey League. Viitattu 2.10.2012. (englanniksi)
- ↑ Franson Signs 2-Year Deal 8.9.2010. Nashville, Tenn.: Nashville Predators. Viitattu 2.10.2012. (englanniksi)
- ↑ Roarke, Shawn P.: Leafs acquire Lombardi and Franson in swap 3.7.2011. National Hockey League. Viitattu 2.10.2012. (englanniksi)
- ↑ Buffalo teki jatkosopimuksia 19.7.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 2.10.2012.
- ↑ Pettersson, Robert: Brynäs värvar NHL-back 1.10.2012. Hockeysverige.se. Viitattu 2.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Brynäs hankki kokoa puolustukseensa 1.10.2012. Jatkoaika.com. Viitattu 2.10.2012.
- ↑ Defenceman Cody Franson rejoins Maple Leafs after Swedish sojourn 15.1.2013. TORONTO: The Canadian Press. Viitattu 28.1.2013. (englanniksi)