Codesys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

CODESYS on ohjauslaitteiden, kuten ohjelmoitava logiikka, ja sulautettujen järjestelmien ohjelmointiin tarkoitettu kansainvälisen IEC 61131-3 normin mukainen ohjelmointiympäristö.

Esittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CODEYS in on kehittänyt ja sitä markkinoi saksalainen ohjelmistoyritys 3S-Smart Software Solutions, joka sijaitsee Kemptenin kaupungissa Baijerissa. Ensimmäinen versio, V.1.0, julkaistiin vuonna 1994. CODESYS on lyhenne sanoista COntroller DEvelopment SYStem. CODESYS on lisenssivapaa ilmaisohjelma ja sen voi ladata yrityksen kotisivuilta. Ohjelmointiympäristö kattaa teollisuusautomaation eri lajit yhdessä ohjelmistossa.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmointikielinä CODESYS kehitysympäristössä ovat kaikki viisi IEC 61131-3 normin mukaista ohjelmointitapaa.

Teksti editorit:

  • IL (Instruction list) eli käskylista, muistuttaa assembler-ohjelmointikieltä
  • ST (Structured text) eli rakenteinen teksti, muistuttaa Pascal- ja C-kieliä

Graafiset editorit:

  • LD (Ladder logic) eli tikapuu tai relekaavio-ohjelmointi yhdistää virtapiirit virtuaalisesti
  • FBD (Function block diagram) eli toimintolohkokaavio visuaaliseen ohjelmointiin
  • SFC (Sequential function chart) eli vuokaavio-ohjelmointi askelmaiseen ohjelmointiin

Lisäksi CODESYS sisältää graafisen editorin, joka ei ole IEC normin mukainen:

  • CFC (Continuous Function Chart) eli sekvenssikaavio-ohjelmointi muistuttaa lähinnä vapaalla kädellä ohjelmoitavaa toimintolohkoa (FBD).

Toimintolohko-ohjelmoinnissa kytkennät lohkojen tulojen ja lähtöjen välille muodostetaan automaattisesti. Sekvenssikaavio-ohjelmoinnissa pitää ohjelmoijan piirtää ne. Kaikki lohkot voidaan asetella vapaasti joka mahdollistaa takaisinkytkentä silmukoiden tekemisen ilman väliaikaisia muuttujia.

Integroidut kääntäjät muuntavat CODESYS'llä luodun sovelluskoodin natiiviksi konekieliseksi binäärikoodiksi joka sen jälkeen ladataan ohjaimeen. Kaikkein tärkeimmät 16 ja 32 -bittiset suoritinperheet (CPU) ovat tuettu, kuten C166, TriCore, 80x86, ARM/Cortex, Power Architecture, SH, MIPS, BlackFin ja monet muut.

CODESYS ohjelman ollessa yhteydessä ohjaimeen, se tarjoaa laajat käännöstoiminnot, kuten monitorointi/kirjoitus/pakotus, asettamalla kirjanmerkkejä/suorittamalla yksittäisiä askelia tai tallentamalla muuttujien arvoja yhteydessä olevan ohjaimen rengaspuskuriin (Näytteenoton jäljitys).

CODESYS V3.x perustuu ns CODESYS Automation Platform -alustaan joka on automaatiojärjestelmärunko laitevalmistajille jotka voivat laajentaa CODESYS'iä omilla liitännäismoduuleillaan.

CODESYS Professional Developer Edition tarjoaa mahdollisuuden lisätä lisenssinalaisiin työkaluihin komponentteja kuten esim. integroidun UML-kielen tuen , yhteyden SVN-versionhallintaan tai sovelluskoodin staattisen analysoinnin.

Ilmainen CODESYS Application Composer antaa käyttäjän luoda täydellisen IEC 61131-3 automaatiosovelluksen. Koneen tai laitoksen konfigurointi voi perustua moduuleihin, esim. määritellään koneen mekaaninen rakenne tai käytettävät ohjelmatoiminnot jotka sisältävät koko projektin sisältämät toiminnot.

Runtime[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CODESYS Control Runtime System'in implementoinin jälkeen älykkäät ohjainlaitteet voidaan ohjelmoida CODESYS'llä. Maksullinen Toolkit sisältää tämän Runtime system'in lähde- ja objektikoodin ja se voidaan sovittaa eri alustoille.

Kenttäväyläteknologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia kenttäväyliä voidaan käyttää suoraan CODESYS ohjelmointiympäristössä. Tähän tarkoitukseen on olemassa konfigurointityökalut yleisimpiin kenttäväyliin, kuten Profibus, Modbus RTU ja TCP, CANopen,CAN-väylä, EtherCAT, Profinet, Ethernet IP ja Ethernet TCP/IP. Joihinkin järjestelmiin on saatavilla protokollapinot CODESYS kirjastosta jotka voidaan ladata myöhemmin.

FDT (Field Device Tool) standardin avulla voidaan liittää kolmansien osapuolten laitekohtaisia rajapintoja. Kommunikointi näiden rajapintojen välillä toteutetaan DTM-laitekuvauksen (Device Type Manager) luomalla yhteydellä.

Visualisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Integroitu editori auttaa käyttäjää luomaan näyttöjen ja käyttöliittymien visualisoinnit suoraan CODESYS ohjelmointiympäristössä ja niiden animointi perustuu sovelluksen muuttujiin. Saatavilla olevat valmiit visualisointielementit helpottavat sovellusten tekoa. Optiona saatavilla oleva toolkit mahdollistaa omien elementtien tekemisen. Nän luotuja näyttöjä voidaan käyttää sovellusten testauksessa ja käyttöönotossa ohjelmointiympäristön ollessa yhteydessä ohjaimeen. Yhdessä visualisointi-asiakasohjelmiston kanssa, näitä näyttöjä voidaan käyttää myös koneiden ja laitosten ohjauksissa joissa ohjain ja näyttö on yhdistetty samaan laitteeseen, nettiselaimessa (Verkkoselain) tai siirrettävässä runtimessä Windows tai Linux alustalla.

Liikkeenohjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CODESYS SoftMotion on ohjelmointiympäristöön integroitu modulaarinen lisäsovellus joka mahdollistaa monimutkaisten liikkeiden ohjauksen IEC 61131-3 ohjelmoinnilla. Modulaariset sovellukset sisältävät:

  • Editorit liikkeenohjaukseen. esim. CAM-ohjaus tai DIN 66025 normin mukainen CNC -ohjaus.
  • Ohjelmakirjastot dekooderille, interpolointiin, ohjelman suoritukseen esim. PLCopen MotionControlin mukaisesti, kinematiikkamuunnoksiin ja visualisointimalleille.

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotta saavutettaisiin riskiarvion perusteella vaadittava turvallisuuden eheystaso (Safety Integrity Level/SIL), kaikkien järjestelmän komponenttien tulee täyttää kyseisen tason vaatimukset.Esisertifioidut ohjelmistokomponentit CODESYS-ohjelmistossa helpottavat laitevalmistajien ohjaimien hyväksyntää SIL2 tai SIL3 turvatasoihin. CODESYS Safety koostuu komponenteista jotka sisältyvät ohjelmointiympäristöön ja runtime systemiin, kun taas projektisuunnittelu on kokonaan integroitu IEC 61131-3 ohjelmointimpäristöön.

Käyttö teollisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 350 laitevalmistajaa eri teollisuusaloilta tarjoaa älykkäitä CODESYS ohjelmoitavia automaatiolaitteita. Sen vuoksi tuhannet loppukäyttäjät, kuten koneiden ja tehtaiden rakentajat, ympäri maailmaa käyttävät CODESYS'iä kaikenlaisissa automaatiosovelluksissa.

CODESYS Device Directory –laitevalmistajakirjasto tarjoaa yleiskatsauksen lähes 400 laitteeseen jotka ovat CODESYS ohjelmoitavia. Nämä johtavat laitevalmistajat ovat aloilta, kuten ohjaus- ja säätötekniikka, automaatiokomponentit ja sulautetut järjestelmät.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Referenssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Literature in German:

  • B. Vogel-Heuser/A. Wannagat (2008) Modulares Engineering und Wiederverwendung mit CoDeSys V3, Oldenbourg Industrieverlag
  • Herbert Bernstein (2007) SPS-Workshop mit Programmierung nach IEC 61131 mit vielen praktischen Beispielen, mit 2 CD-ROM, VDE Verlag.
  • Prof. Dr. Birgit Vogel-Heuser (2008) Automation & Embedded Systems, Oldenbourg Industrieverlag.
  • Heinrich Lepers (2005) SPS-Programmierung nach IEC 61131-3 mit Beispielen für CoDeSys und STEP 7, Franzis Verlag
  • Günter Wellenreuther/Dieter Zastrow (2007) Automatisieren mit SPS - Übersichten und Übungsaufgaben, Vieweg Verlag.
  • Norbert Becker (2006) Automatisierungstechnik, Vogel Buchverlag.

Other languages:

  • Russian: Igor Petrov: Controller Programming: The standard languages and most important development tools. Solon Press, 2007
  • Portuguese: Marcos de Oliveira Fonseca et al.(2008) Aplicando a norma IEC 61131 na automação de processos, ISA América do Sul.
  • Norwegian: Dag Håkon Hanssen (2008) Programmerbare Logiske Styringer – baser på IEC 61131-3, tapir akademisk forlag.




Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:CoDeSys