Clunyn liike
Clunyn liike oli 900–1000-luvuilla vaikuttanut katolisen kirkon uudistusliike, joka syntyi Clunyn benediktiiniläisluostarissa Keski-Ranskassa.
Clunyn liikkeen tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katolinen kirkko tuli saada vapaaksi maallisesta vallasta. Korkeiden kirkollisten virkojen (piispojen ja arkkipiispan virkojen) myynti (ns. simonia) haluttiin lopettaa. Pyrkimyksenä oli erottaa luostarit piispojen valtapiiristä, jonka myötä ne olisivat vain paavin alaisuudessa.[1]
- Pappien selibaatti tuli saada käytäntöön koko kirkon alueella.
- Paavin asemaa tuli nostaa ja hänestä tuli tehdä riippumaton maallisista hallitsijoista.
Gregorius VII[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Clunyn liikkeen tavoitteet pyrki toteuttamaan tarmokkaasti Gregorius VII, joka oli paavina 1073–1085. Gregorius, jonka syntymänimi oli Hildebrand, oli toiminut Clunyn liikkeessä jo ennen paaviksi tuloaan muun muassa Nikolaus II:n tukijana. Hän pyrki osoittamaan paavin riippumattomuuden maallisista hallitsijoista julistamalla kirkollisia virkoja myyneen Saksan keisarin, Henrik IV:n pannaan. Ensin Gregorius VII näytti onnistuvan: Saksan ruhtinaat käyttivät pannaa tekosyynä kapinoidakseen keisaria vastaan, ja Henrik IV joutui lähtemään nöyryyttävälle matkalle Canossaan, Keski-Italiaan, jossa paavi oli turvapaikassaan tukijansa Toscanan kreivitär Matildan linnassa. Gregorius ja Henrik pääsivät lopulta sopuun, mutta Henrik IV petti sopimuksen saatuan Saksan haltuunsa. Lopulta Henrik ajoi Gregoriuksen pakoon Roomasta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Matthias Felsmann: ”Hengellinen uudistuminen alkaa Clunystä”, Kristinuskon historia 2000, Alkukirkosta renessanssiin, s. 120. Suomentanut Marja Hannula, Maija Pellikka, Leena Vallisaari, Jaana Iso-Markku. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6514-9.