Claude de Villars

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Claude Villars (Hyacinthe Rigaudin maalaus).

Claude Louis Hector, Villarsin herttua (8. toukokuuta 1653 Moulins17. kesäkuuta 1734 Torino) oli Ranskan marsalkka ja vuodesta 1733 marsalkkakenraali.

Villars astui Ranskan armeijan palvelukseen vuonna 1671. Hän osallistui Ranskan–Hollannin sodassa Maastrichtin piiritykseen 1673 ja vuonna 1674 hän sai ratsuväkirykmentin komennettavakseen ja everstin arvon.

Ranskan–Hollannin sodan jälkeen Villars toimi diplomaattisissa tehtävissä Baijerissa, mutta yhdeksänvuotisen sodan sytyttyä hän palasi armeijan palvelukseen 1690. Hän komensi Flanderissa operoineen armeijan ratsuväkeä, mutta sodan loppupuolella hänet lähetettiin Wieniin, jälleen diplomaattina.

Espanjan perimyssodan aikana Villars saavutti suurimmat menestyksensä: hän johti Ranskan armeijan voittoihin keisarillisista Käferholzissa (1702) ja Höchstädtissä (1703). Käferholzin voiton vuoksi hänet ylennettiin Ranskan marsalkaksi vuonna 1703.

Villars johti Ranskan armeijaa Malplaquetin taistelussa 11. päivänä syyskuuta vuonna 1709. Taistelun aikana hän haavoittui pahasti jalkaan.[1] Ranskan jouduttua alakynteen sodassa, Villars sai johdettavakseen Pohjois-Ranskassa armeijan, jonka tehtävänä oli torjua liittokunnan armeijoiden eteneminen Ranskaan. Vuonna 1712 Villars löi Eugen Savoijilaisen johtaman armeijan Denainin taistelussa, pysäyttäen vihollisen etenemisen Ranskaan.

Puolan perimyssodan syttyessä Villars sai marsalkkakenraalin arvon, mutta kuoli pian sodan sytyttyä vuonna 1734 Torinossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 15. Venäjä - Puola, s. 90. WSOY, 1983. ISBN 951-0-09743-8.
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.