Civilization V

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sid Meier's Civilization V
Kehittäjä Firaxis Games
Julkaisija 2K Games
Jakelija Take-Two Interactive ja Steam
Ohjaaja Sid Meier
Tuottaja Dennis Shirk
Suunnittelija Jon Shafer
Taiteilija Dorian Newcomb
Säveltäjä Michael Curran, Geoff Knorr
Ohjelmoija Brian Wade
Pelisarja Civilization
Julkaistu
  • NA 21. syyskuuta 2010
  • EU 24. syyskuuta 2010
Lajityyppi vuoropohjainen strategiapeli
Pelimuoto yksinpeli, moninpeli
Ikäluokitus ESRB: E10+ Virheellinen ESRB-arvo
Alusta Windows, OS X, Linux
Jakelumuoto DVD, Direct2Drive, Steam
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Sid Meier's Civilization V (yleisesti Civilization V tai Civilization 5) on Firaxis Gamesin kehittämä ja 2K Gamesin julkaisema vuoropohjainen strategiapeli. Peli julkaistiin Windowsille syyskuussa 2010[1], OS Xlle 23. marraskuuta 2010 ja Linuxille 10. kesäkuuta 2014.

Civilization V:ssä pelaaja ohjastaa valitsemaansa kansakuntaa aina esihistoriallisista ajoista nykypäivään saakka valitulla karttapohjalla. Pelin tavoitteena on saavuttaa voittoon tarvittavat vaatimukset, tutkimalla uusia teknologioita, valloittamalla muita kansakuntia, solmimalla diplomaattisia suhteita, sekä kehittämällä kansakunnan infastruktuuria sekä taloutta. Peli on rakennettu kokonaan uudelle pelimoottorille, ja uutuutena kartat koostuvat nelikulmioiden sijaan kuusikulmioista.[2] Pelistä on jätetty pois monia Civilization IV:ssä esiintyviä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi vakoilu ja uskonto (nämä kuitenkin lisättiin peliin myöhemmin lisäosien mukana).

Pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Civilization V on vuoropohjainen strategiapeli.

Pelin yksi uusista ominaisuuksista on yhteiskuntapolitiikka. Vaihtoehtona on kymmenen erilaista politiikan muotoa. Uusia muotoja voi omaksua keräämällä kulttuuripisteitä, joita vaaditaan sitä enemmän, mitä edistyneempiä valtiomuotoja kohti kuljetaan. Kulttuuripisteitä kerätään rakentamalla tiettyjä rakennuksia tai ihmeitä. Niitä voi kerätä myös liittoutumalla sellaisten kaupunkivaltioiden kanssa, joiden erikoisuus on kulttuuri.

Yleensä vain yksi yksikkö voi olla yhdessä kuusikulmioruudussa, kaupunkiruudut mukaan lukien. Poikkeuksena ovat siviiliyksiköt, jotka voivat olla samassa ruudussa sotilasyksikön kanssa. Yksiköt liikkuvat usein vähintään kaksi ruutua vuorossa, mutta vaikeakulkuisessa maastossa liikkuminen on hitaampaa, kuten metsässä ja jokea ylitettäessä. Vierekkäiset yksiköt voivat vaihtaa paikkoja kuusikulmioruudukolla. Yksiköiden kehittäminen on hitaampaa, ja suurien joukkojen ylläpitäminen tulee pelaajalle kalliiksi. Yksiköt eivät enää välttämättä tuhoudu, jos häviävät taistelun. Pitkän toimintamatkan yksiköt (esim. jousiampujat ja tykistö) voivat nyt hyökätä yhtä kuusikulmioruutua kauempaa kuin lähitaisteluyksiköt, mutta tämä riippuu yksikön omasta sijainnista ja maastosta. Erilliset kuljetusalukset on poistettu. Yksiköt muuttuvat automaattisesti kuljetusaluksiksi kun menevät veteen, mutta ne eivät pysty puolustamaan itseään.

Kaupungit leviävät kolmelle ruudulle kahden sijasta. Maarajat leviävät nyt yksi kuusiokulmioruutu kerrallaan, ja mitä vaikeampi maasto on kyseessä sitä kauemmin laajeneminen vie. Pelaaja pystyy myös ostamaan kuusiokulmioruutuja, mutta tämä saattaa johtaa konflikteihin muiden kansojen kanssa. Aikaisemmasta osasta poiketen kaupungit pystyvät nyt puolustamaan itseään ilman sinne sijoitettuja joukkoja, ja hyökkääjän pitää saada puolustuksen pisteet nollaan ennen kuin kaupungin pystyy valloittamaan. Yksiköt pystyvät avustamaan kaupungin puolustuksessa, mutta kaupunkiin linnoittumisen sijasta yksikkö voi "liittyä" kaupunkiin lisäten täten sen puolustuspisteitä. Kun kaupunki valloitetaan, pelaaja voi muodostaa "nukkevaltion", joka tarkoittaa että pelaaja saa kaupungin ja sen tuoman kulttuurin, tieteen ja kullan haltuunsa, muttei pysty vaikuttamaan siihen, mitä kaupunki tuottaa.[3] Nukkevaltio aiheuttaa kuitenkin vähemmän tyytymättömyyttä kaupunkilaisten keskuudessa kuin tavallinen vallattu kaupunki. Kaupungin voi palauttaa takaisin sen alkuperäiselle hallitsijalle, vaikka tämä pelaaja olisi tuhottu jo kerran. Kaupungin voi myös halutessaan polttaa, jolloin se tuhoutuu.

Pelissä on kolme erilaista kaupunkivaltiotyyppiä: kulttuurillinen, merellinen ja sotilaallinen. Lisäosien mukana tulee myös uskonnollisia ja kaupallisia kaupunkivaltioita. Kaupunkivaltiot eivät voi perustaa uusia kaupunkeja eivätkä siten kilpaile maa-alasta muiden kansojen tapaan. Ne voivat olla liitossa kasvavien valtakuntien kanssa ja valloittaa sodissa näiden vihollisvaltakuntien kaupunkeja. Pelaajan pitää päättää, käyttäytyykö ystävällisesti, neutraalisti vai vihamielisesti kaupunkivaltiota kohtaan. Kaupunkivaltioista voi koitua diplomaattisia ja taloudellisia bonuksia, jos pelaajan toimet ovat ystävällisiä niitä kohtaan, täten sotiminen näiden kaupunkien kanssa ei ole suositeltavissa. Parhaimmassa tapauksessa niistä koituu näin enemmän etua kuin valloitettuina. Bonukset riippuvat siitä, minkä tyyppinen kaupunki on kyseessä: esimerkiksi sotilaalliset kaupunkivaltiot saattavat antaa pelaajan käyttöön sotilasyksiköitä. Toisinaan kaupunkivaltiot antavat pelaajalle tehtäviä, joita suorittamalla maiden välistä ystävyyttä voi kasvattaa, mutta suosioon pääsee myös lahjoittamalla kaupunkivaltioille kultaa vaikkakin toisinaan tämä voi pelaajale koitua melko kalliiksi. Kaupunkivaltiot ovat erityisen tärkeitä pelaajille, jotka haluavat voittaa diplomaattisen voiton pelissä. Kaupunkivaltioita on yhteensä 28.

Voittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelissä on erilaisia voittostrategoita.

  • Valloitusvoitto: pelaajan on hallittava omaa sekä kaikkien muiden kansakuntien pääkaupunkeja, toisin sanoen pelaajan tulee olla sodassa useamman valtion kanssa ja pitää armeijansa kunnossa.
  • Kulttuurillinen voitto: pelaajan on turismiaan kehittämällä syrjäytettävä muiden kansakuntien kulttuurit. Turismiaan voi kasvattaa esim. luomalla mestariteoksia tai rakentamalla ihmeitä.
  • Tieteellinen voitto: pelaajan on rakennettava avaruusalus ensimmäisenä ja vierailtava ensimmäisenä Alpha Centaurissa. Avaruusaluksen osat voidaan rakentaa monessa kaupungissa, mutta osat pitää kuljettaa pääkaupunkiin kokoamista varten.
  • Diplomaattinen voitto: pelaaja äänestetään Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeriksi. Jokaisella kansakunnalla (mukaan lukien kaupunkivaltiot) on yksi ääni.
  • Aikavoitto: pelaajalla on eniten pisteitä vuoteen 2050 mennessä.

Lisäosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Civilization V: Gods & Kings

Pelin ensimmäinen lisäosa Civilization V: Gods & Kings julkistettiin helmikuussa 2012 [4], ja se julkaistiin Pohjois-Amerikassa 19. heinäkuuta 2012, ja muualla maailmassa 22. heinäkuuta 2012. Lisäosa toi mukanaan Civilization IV:stä tutut ominaisuudet: uskonnon ja vakoilun. Peliin lisättiin myös uusia ihmeitä, yksiköitä ja rakennuksia sekä yhdeksän uutta valtiota: Ruotsi, Alankomaat, Itävalta, Etiopia, Mayat, Hunnit, Karthago, Keltit sekä Bysantti.

Lisäosa on voittanut Golden Joystick Awards -palkinnon parhaan strategiapelin sarjassa.

Civilization V: Brave New World

Toinen lisäosa Civilization V: Brave New World julkaistiin kesällä 2013. Lisäosa keskittyy kulttuuriin ja diplomatiaan. Uusina ominaisuuksina mukana on uusi kulttuurivoitto, maailmankongressi ja kansainväliset kauppareitit. Lisäosa tuo myös yhdeksän uutta kansakuntaa, jotka ovat Puola, Portugali, Indonesia, Shoshone-intiaanit, Zulut, Venetsia, Brasilia, Marokko ja Assyria.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Civilization V on saanut kiitosta arvostelijoilta. Pelin pisteytys Metacritic -kerääjäsivustolla on 90/100. [5]

Peli on kuitenkin saanut osakseen myös kriittisiä arvioita. 1UP:n arvostelija Tom Chick antoi pelille keskinkertaisen arvosanan C ja moitti sen huonoa tekoälyä ja Civilization Revolutionin tyyppistä pinnallista diplomatiaa [6].

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

British Academy Games Awards
  • Strategy
Game Critics Awards
  • Paras strategiapeli

Peli oli ehdolla parhaan PC-pelin kategoriassa Spike Video Game Awards -palkinnolle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]