Ciudad de Méxicon taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ciudad de Méxicon taistelu
Osa Meksikon–Yhdysvaltain sotaa
Scottin retki
Scottin retki
Päivämäärä:

8.- 14. syyskuuta 1847

Paikka:

Mexico City, Meksiko

Lopputulos:

Yhdysvaltain voitto

Vaikutukset:

Sota käytännössä lakkasi ja rauhanneuvottelut alkoivat

Osapuolet

Yhdysvallat

Meksiko

Komentajat

Winfield Scott

Santa Anna

Vahvuudet

n. 8 000 miestä

?

Tappiot

kokonaistappiot n. 1 000 miestä

?

Ciudad de Méxicon taistelu oli taistelu Meksikon-Yhdysvaltain sodassa. Taistelu ratkaisi sodan Yhdysvaltain eduksi ja pakotti meksikolaiset rauhanneuvotteluihin.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cerro Gordon taistelun kulku

Alkuvuoden 1847 aikana yhdysvaltalaiset olivat saaneet yliotteen Pohjois-Meksikossa. Näissä taisteluissa oli kunnostautunut erityisesti kevyt tykistö. Yhteenotot olivat huipentuneet Buena Vistan taisteluun helmikuussa. Meksikolaiset olivat kieltäytyneet aselevosta, vaikka olivat kärsineet monia tappioita. Tämän vuoksi Yhdysvaltain presidentti Polk käski armeijansa marssia Meksikon pääkaupunkiin Ciudad de Méxicoon. Koska reitti maitse olisi ollut 800 kilometriä pitkä, niin yhdysvaltalaiset päättivät hyökätä Meksikonlahden poikki Veracruziin. Tehtävä annettiin kenraali Winfield Scottin komentamalle 3. Armeijalle, johon kuului 9000 miestä.

Maihinnousu maaliskuussa 1847 sujui vaikeuksitta Meksikon heikkojen merivoimien johdosta. Veracruz antautui miltei ilman taistelua. Scottin joukot marssivat tämän jälkeen Cerro Gordoon, missä se kohtasi kenraali Santa Annan komentaman 13 000 miehen armeijan. Amerikkalaiset voittivat meksikolaiset ja jatkoivat etenemistään. Nyt meksikolaiset pyysivät aselepoa. Aselepo solmittiin elokuussa. Scott jatkoi silti etenemistään ja oli syyskuun alussa vain muutaman kilometrin päässä Ciudad de Méxicosta. Tällöin meksikolaiset aloittivat uudelleen taistelun.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ciudad de Méxicon taistelun alkuvaihe;Molino del Reyn taistelu

Meksikon pääkaupungin suojana oli kaksi linnoitusta, Molino de Rey ja Chapultepec. Amerikkalaisten oli vallattava ensin nämä linnoitukset, jotta he olisivat päässeet pääkaupunkiin. Molino de Rey joutui yhdysvaltalaisten käsiin jo 8. syyskuuta. Linnoituksen valtauksessa kuoli ja haavoittui yli 750 yhdysvaltalaista. Tappioista johtuen hyökkäys keskeytyi viideksi päiväksi. Samanlainen katkera taistelu käytiin Chapultepecista. Yhdysvaltalaiset pommittivat tykistöllään linnoitusta koko 13. syyskuuta päivän. Linnoituksen valtasi Yhdysvaltain merijalkaväki.

Chapultepecin valtauksen jälkeen amerikkalaiset etenivät Ciudad de Méxicoa kohden kohdaten välillä meksikolaisten tykistötulta. Illan ja yön aikana yhdysvaltalaiset kiersivät meksikolaisten sivustoihin koukkaamalla. Tarkoituksena oli vallata pääkaupunki väkirynnäköllä aamulla. Mutta yön aikana Santa Annan joukot olivat vetäytyneet eivätkä yhdysvaltalaiset kohdanneet juurikaan vastarintaa edetessään kaupunkiin 14. syyskuuta aamulla. Myös siviilitkin olivat lähteneet kaupungista. Jäljellä olivat vain vangit vankiloista. Meksikolaiset yrittivät järjestää sissitoimintaa, mutta yhdysvaltalaiset tukahduttivat yritykset alkuunsa. Taistelu oli ohi ja meksikolaiset suostuivat rauhanneuvotteluihin.

Jälkipyykki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tim Newark: 50 taistelua, jotka muuttivat maailmaa, s. 29-30. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6139-2.