Christian Wirth

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo natsista. ACiD Productions -tietokoneryhmän perustajasta katso Rad Man.

Christian Wirth (24. marraskuuta 188526. toukokuuta 1944) oli saksalainen kansallissosialisti ja sotarikollinen. Hän työskenteli vanhempana SS-upseerina Puolassa ja osallistui operaatio Reinhardiin. Hän oli Odilo Globocnikin, operaatio Reinhardin johtajan, tärkein avustaja, ja hänen tehtävänään oli laajentaa T4-eutanasiaohjelman menetelmät tuhoamisleireillä tapahtuvaksi massamurhaamiseksi.

Wirth oli rikospoliisin (Kripo) päällikkö Stuttgartissa ennen kuin hänet siirrettiin T4-ohjelmaan. Kripon päällikkönä hän saavutti tuloksia kovilla otteilla. Eräässä tapauksessa, jossa syylliseksi epäilty ei tunnustanut, hänet jätettiin joksikin aikaa kahden Wirthin kanssa. Wirth ei puristanut häneltä tunnustusta ainoastaan tästä rikoksesta, vaan lisäksi kuudesta muustakin.

Sobibórin ja Treblinkan tuhoamisleirien komendantti Franz Stangl kuvaili Wirthiä haastattelussa vuonna 1971 näin: ”Hän oli lihava ja punakka mies. Kun hän puhui tämän eutanasiaohjelman tärkeydestä, hän ei puhunut humaanein tai tieteellisin sanakääntein, kuten tohtori Werner T4:ssä oli tehnyt sitä minulle kuvaillessaan. Hän nauroi. Hän puhui ’hyödyttömien suiden hävittämisestä’ ja että ’tunteellinen lässytys’ noista ihmisistä sai hänet ’yrjöämään’”.

Elokuussa 1941 hänet siirrettiin pois T4-ohjelmasta ja lähetettiin syyskuussa Chełmnoon aloittamaan juutalaisten ja romanien kaasuttamiset siellä. Maaliskuun 1942 loppuun mennessä kaasuttamisia tapahtui Chełmnossa päivittäin kaasutuskuorma-autoissa. T4-ohjelman lopettamisen jälkeen natsi-Saksa ja Wirth keskittyivät lopulliseen ratkaisuun eli juutalaisten tuhoamiseen. Ensimmäinen vaihe oli operaatio Reinhard, jota johti Globocnik. Ensimmäinen kolmesta operaatio Reinhardin tuhoamisleiristä oli Belzec. Koska Wirthillä oli eutanasiaohjelman tuomaa aikaisempaa kokemusta kaasulla tappamisesta, Globocnik nimitti hänet komendantiksi Belzeciin. 1. elokuuta 1942 Globocnik nimitti hänet operaatio Reinhardin leirien tarkastajaksi.

Sobiborin rakennusvaiheessa Wirth vieraili keskeneräisellä leirillä ja järjesti kokeellisen 25 juutalaisen orjatyöläisen murhaamisen kaasulla. Hän kantoi mielellään piiskaa ja hakkasi sillä sekä vankeja että vartijoita. Kun Treblinka, viimeinen ja tehokkain operaatio Reinhardin tuhoamisleireistä valmistui, Wirth otti tehtäväkseen sen uudelleen järjestämisen sen jälkeen kun ensimmäinen komendantti tohtori Irmfried Eberl oli korvattu Franz Stanglilla. Myöhemmin hän otti osaa 18 000 jäljellejääneen ”Arbeitsjuden” eli juutalaisen pakkotyöläisen murhaamiseen Majdanekissa marraskuussa 1943.

Operaatio Reinhardin, 1,4 miljoonan juutalaisen ja satojen tuhansien romanien murhaamisen jälkeen Wirth lähetettiin muiden operaatio Reinhardin henkilöstöön kuuluneiden kanssa Triesteen Italiaan. Wirthin tehtävänä oli valvoa San Sabban keskitysleiriä ja taistella partisaaneja vastaan miehitetyn Jugoslavian rajalla. Kroatialaiset partisaanit tappoivat hänet Fiumen lähellä toukokuussa 1944 hänen matkustaessaan avokattoisessa autossa. Wirth ei ollut ryhtynyt varotoimenpiteisiin vaan piti itseään ilmeisesti haavoittumattomana.lähde? On pidetty mahdollisena myös sitä, että Wirthin ampuivat omat miehet.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sereny, Gitta, Into That Darkness: from Mercy Killing to Mass Murder, a study of Franz Stangl, the commandant of Treblinka (1974, second edition 1995) page 54 in the Dutch version of the book
  • Michael Tregenza - unpublished biography of Wirth
  • Bresheeth, Hood and Jansz, The Holocaust for Beginners, Icon Books, 1994, ISBN 1-874166-16-1
  • Lucy Dawidowicz, The War Against the Jews, Penguin, 1990, ISBN 0-14-013463-8
  • Martin Gilbert, The Holocaust, Fontana, 1990, ISBN 0-00-637194-9
  • Gitta Sereny, The German Trauma, Penguin, 2000, ISBN 0-7139-9456-8

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]