Chinchilla
Sivulta puuttuu
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Wikipedia ei ole eläintenhoito-opas. Lisäksi paljon kirjoitusvirheitä. |
| Chinchilla | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Chinchilla lanigera (Molina, 1782) |
||||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||||
| Chinchillan levinneisyys | ||||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Chinchilla Wikispeciesissä |
Chinchilla [tšintšilla] eli sinsilla[2] eli tsintsilla eli pikkutsintsilla[3] eli pitkähäntätsintsilla[3] (Chinchilla lanigera) on Etelä-Amerikasta Perun, Bolivian ja Chilen Andeilta kotoisin oleva jyrsijälaji, jota nykyisin pidetään lemmikkinä ja kasvatetaan varsinkin Yhdysvalloissa turkistarhoissa.[2] Sitä metsästettiin aiemmin turkin takia niin paljon,[2] että laji on luonnossa nykyisin äärimmäisen uhanalainen.[1] Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä nimeä "chilentsintsilla".[4]
Chinchilla painaa noin 400–1000 grammaa. Sen ruumiin pituus on noin 35–40 senttimetriä.[2] Ne elävät 10–15 vuotta, hyvässä hoidossa jopa yli 20-vuotiaaksi. Luonnollisessa ympäristössään chinchillat elävät kallioilla. Chinchillan pääravintoa on kuivattu heinä sekä hyvälaatuinen chinchillapelletti. Mm. siementangot, jyväsekoitukset, pähkinät tai mikään tuore ruoka eivät kuulu niiden terveelliseen ruokavalioon. Luontaisia vihollisia ovat haukat, haisunäädät ja kissaeläimet.
Chinchillat ovat yksiavioisia ja elävät pareittain. Toisaalta lemmikkeinä on mahdollista, että samaa sukupuolta olevat elävät sopuisasti yhdessä ja uroksella voi olla useampikin naaras. Naaraschinchillat ovat uroksia suurempia ja ne voivat synnyttää mihin vuodenaikaan tahansa. Chinchilla tulee sukukypsäksi 3–7 kk:n ikäisenä.
Naaraan aikaisin astutusikä on 10–12 kk. Kiima-aika on n. 30 vrk välein. Niiden kantoaika on 111 päivää, mikä on pitkä aika jyrsijöille. Poikasia syntyy yleensä 1–3 kerralla ja ne syntyvät täysin karvaisina ja silmät avoinna. Poikasten syntymäpaino on n.30–60 grammaa. Naaras tulee synnytyksen jälkeen kiimaan 3-15 vrk:n ajaksi, jolloin urosta ei tule pitää samassa häkissä naaraan kanssa. Vuodessa suositellaan 1–2 poikuetta naarasta kohden, jotta naaras "palautuu" alkuperäiseen massaansa ja kuntoonsa.
Kahta velvet-geenistä chinchillaa (esim. black velvet*brown velvet) tai 2 white-ryhmän eläintä ei tule yhdistää keskenään, koska yhdistelmissä ilmenee ns. "letaalitekijöitä", jotka aiheuttavat sikiölle kehityshäiriöitä tai jopa kuoleman. Kyseiset yhdistelmät vaarantavat naaraan terveyden.
Chinchillan turkki on moninkertaisesti pehmeämpää kuin ihmisen hius. Yhdestä karvatupesta kasvaa noin kahdeksankymmentä karvaa (vrt. ihmisellä yksi karva yhdestä karvatupesta).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Chinchillan luonne ja elintavat
Chinchillat ovat luonnostaan arkoja, joskin ne oppivat lemmikkeinä ollesaan luottamusta ihmisiin.
Chinchilla on hämärä- ja yöeläin, joka torkkuu päivisin ja vilkastuu alkuillasta. Aamuhämäränkin aikaan chinchilla on vilkkaimmillaan. Uroksen ja naaraan välillä ei ole luonne-eroja. Chinchillat pitävät hyppelystä ja ahtaista paikoista, joihin kaivautua.
Chinchillan uloste on kuivaa ja pientä. Lemmikkeinä ne virtsaavat yleensä häkkiinsä, elleivät tunne olevansa uhattuina. Lemmikki-chincilloja juoksutetaan päivittäin, koska ne tarvitsevat liikuntaa. Myös lemmikki-chinchillan häkki on suhteellisen suuri.
Chinchillan hampaat kasvavat koko sen elämän ajan ja ne järsivät esimerkiksi kiviä ja oksia pitääkseen hampaat riittävän lyhyinä.
Chinchilla hoitaa turkkiaan pyörimällä hiekassa (ne eivät kylve vedessä). Lemmikeille omistaja järjestää erikseen hiekkakylpyjä.
[muokkaa] Ääntely
Chinchillalla on paljon erilaisia ääniä, joilla se ilmaisee tilaansa. Pehmeä kujerrus tarkoittaa tyytyväisyyttä ja leikkisyyttä. Toisinaan ne narskuttavat hampaitaan syömisen jälkeen ja aivastavat, jos vaikkapa kylpyhiekkaa on mennyt sieraimiin. Kun chinchilla tuntee olevansa uhattuna se päästää korkean, voimakkaan haukahduksen, kuten orava. Joskus se päästää äänekkään sarjan hevosen hirnuntaa muistuttavaa ääntä, joka varoittaa muita vaarasta. Ne käyttävät lähes aina tätä äännähdystä, kun ovat hermostuneita, näkevät pahaa unta tai ovat yksinäisiä.
[muokkaa] Sairaudet
Chinchillan tavallisimpia sairauksia ovat hammasviat, ruoansulatuselimistön sairaudet, ihon ja turkin sairaudet, silmätulehdukset sekä loukkaantumiset.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Chinchilla lanigera IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Ahola, Veikko; Kuhlman, Irmeli; Luotio, Jorma (toim.): Tietojätti 2000. (tietosanakirja, hakusana "sinsilla"). Jyväskylä: Gummerus, 2000. ISBN 951-20-5909-x.
- ↑ a b Haaramo, Mikko: Chinchilloidea – chinchillas and relatives 2008. Mikko's Phylogeny Archive. Viitattu 7.11. 2010.
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 7.11.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomen Lemmikkichinchillat ry:n kotisivut
- Save the wild chinchillas
- chinchillas.com
- chincare.com
- Chinchillafoorumi
