Chillagoe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Chillagoe,[1] suomalaislähteissä Chillagoa,[2][3] oli Matti Kurikan vuonna 1900 Australian Queenslandiin perustama suomalaisten siirtolaisten ihanneyhteisö, oikeastaan vain Chillagoen kaivoskaupungin liepeillä sijainnut tilapäinen telttaleiri, joka jäi muutaman kuukauden mittaiseksi.[2]

Chillagoen taustalla oli Kurikan idea teosofis-sosialistisesta ihanneyhteisöstä jossakin Suomen ulkopuolella, ja Chillagoe oli hänen ensimmäinen edes jotenkin toteutunut hankkeensa ennen Sointulaa ja Sammon Takojia. Kurikka sai ajatuksen perustaa ihanneyhteisönsä Queenslandin osavaltioon, joka tuohon aikaan värväsi aktiivisesti siirtolaisia maksamalla heidän laivamatkansa Lontoosta Australiaan. Kurikka sai houkutelluksi Suomesta mukaansa viisi poikamiestä ja yhden perheellisen miehen, tämän vaimon ja heidän kolme lastaan. Lokakuussa 1899 he saapuivat perille, ja Matti Kurikka otettiin vastaan tärkeänä henkilönä, jota haastateltiin sikäläisiin lehtiin. Queenslandiin saapui nopeasti yhteensä 175 suomalaista, joista 78 luetaan Kurikan kannattajiksi. Tulijat kuitenkin pettyivät pian paikallisiin olosuhteisiin, ja australialaiset puolestaan pitivät suomalaisia laiskoina, kielitaidottomina ja liian työväenhenkisinä niin, että lopettivat heidän värväyksensä.[2]

Vuoden 1900 alussa Matti Kurikka ja 15 muuta miestä lähtivät Queenslandin pohjoisosan sisämaassa sijaitsevaan Chillagoeen raivaamaan metsää tulevan junaradan tieltä. Mukaan tuli myöhemmin muitakin suomalaisia, ja enimmillään heitä oli eri lähteiden mukaan noin 30[2] tai jopa 80.[3] Tarkoitus oli metsänraivauksella ja ratapölkkyjen teolla rahoittaa tuleva ihanneyhteisö, joka perustettaisiin meren rannalle. Raskaaseen työhön tottumattomat suomalaiset joutuivat kuitenkin pettymään urakan huonouteen, työnantajan mielivaltaan, hyttysiin, kaatosateisiin ja kuumuuteen.[1] Pian myös keskinäiset riidat aiheuttivat sen, että ryhmä hajosi eri puolille Australiaa. Moni heistä alkoi viljellä sokeriruokoa Nambourin lähellä Brisbanesta pohjoiseen, jonne syntyi Finbury-nimen saanut pieni suomalaisyhteisö. Matti Kurikka lähti vain 10 kuukauden Australiassa olon jälkeen Kanadaan perustamaan Sointulaa, ja Pohjois-Amerikkaan suuntasi moni muukin Chillagoen telttaleirissä työskennellyt.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Brian Williams:Utopia Dreaming, The Courier-Mail 23.12.2000. Viitattu 6.5.2014.
  2. a b c d e Jouni Korkiasaari: Suomalaiset maailmalla, s. 56–57. Turku: Siirtolaisinstituutti, 1989. ISBN 951-9266-37-2.
  3. a b Teuvo Peltoniemi: Kohti parempaa maailmaa – suomalaisten ihannesiirtokunnat 1700-luvulta nykypäivään. Otava 1985, ks. Jaakko Lyytinen: Satumaata etsimässä, Suomalaiset utopiayhteisöt, Helsingin yliopisto. Viitattu 2.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chillagoe.
  • Craig Cormick: Kurikka’s Dream, The True Story of Matti Kurikka, Socialist, Utopian and Dreamer, Simon & Schuster 2000. ISBN 9780731810246.