Cheap Trick

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cheap Trick
(1973– )
Rick Nielsen ja Tom Petersson
Rick Nielsen ja Tom Petersson
Tiedot
Tyylilaji: power pop, hard rock, rock
Kotipaikka: Rockford, Illinois, Yhdysvallat
Laulukieli: englanti
Sivusto: cheaptrick.com
Jäsenet
Robin Zander laulu
Tom Petersson basso, taustalaulu
Rick Nielsen kitara, taustalaulu
Bun E. Carlos rummut
Entiset jäsenet
Randy Hogan, Pete Comita, Jon Brandt  
Levy-yhtiöt
Epic Records 19771990
Warner Brothers 1994
Red Ant 1997
Cheap Trick Unlimited 1998-

Cheap Trick on yhdysvaltalainen, vuonna 1972 Rockfordissa, Illinoisissa perustettu rock-yhtye, joka alun perin toimi nimellä Sick Man Of Europe. Yhtyeen perustivat kitaristi Rick Nielsen ja basisti Tom Petersson sen jälkeen kun heidän edellinen yritelmänsä Fuse hajosi 1970-luvun alussa julkaistuaan yhden albumin Epic-levy-yhtiön kautta. Yhtyeen tunnetuin ja menestyksellisin kokoonpano vakiintui syksyllä 1974, kun laulusolisti Robin Zander korvasi Randy "Xeno" Hoganin. Rumpali Bun E. Carlos oli liittynyt joukkoon hieman aiemmin.

Vaikka yhtye oli amerikkalainen, sen musiikki perustui vahvasti 1960-luvun brittiläiseen rock/pop-perinteeseen ottaen vaikutteita The Beatlesin lisäksi hieman tuntemattomammilta orkestereilta, kuten The Move. Yhtye herätti huomiota myös vaikuttamalla ulospäin aika sekalaiselta seurakunnalta. Toisaalla olivat tyypilliset "nätit pojat" Zander ja Petersson ja toisalla varsin epärockmaiset Nielsen ja Carlos. Nielsenin yleisin univormu lavalla alkuvaiheissa oli baseball-hattu, rusetti ja villatakki, Carlos puolestaan pukeutui valkoisiin kauluspaitoihin, mustiin suoriin housuihin ja solmioon.

Yhtye solmi levytyssopimuksen Epic Recordsin kanssa elokuussa 1976 ja julkaisi nopeassa tahdissa kolme albumia, Cheap Trick (1977), In Color (1977) ja Heaven Tonight (1978), jotka kaikki lasketaan yhtyeen klassisimpien levytysten joukkoon. Viimeksi mainittu sisältää ehkäpä yhtyeen kaikkein tunnetuimman kappaleen Surrender (Mukana Myös Guitar Hero 2 - videopelissä) . Suuri kaupallinen läpimurto tapahtui alkuvuodesta 1979, kun Japanissa taltioitu livealbumi At Budokan ylsi Yhdsvalloissa Billboardin albumilistalla sijalle 4. Menestysbuumia jatkoi samana vuonna julkaistu studioalbumi Dream Police.

Petersson erosi/erotettiin vuonna 1980 ennen All Shook Up-albumin julkaisua. Samaan aikaan yhtyeen tähti alkoi laskea samanaikaisesti albumien tason kanssa. Yhtye koki pienoisen nousukauden 1980-luvun loppupuolella Peterssonin palattua bändiin, kun albumi Lap Of Luxury ylsi miljoonamyyntiin Amerikassa ja The Flame-singlestä tuli yhtyeen ensimmäinen ykköshitti.

Nousukausi jäi lyhyeksi, ja lopulta vuonna 1991 yhtye ja Epic Records päättivät 15 vuotta kestäneen yhteistyönsä. Cheap Trick siirtyi Warner Brothersin leipiin. Siirrolla ei ollut toivottua vaikutusta, sillä vuonna 1994 julkaistu Woke Up With A Monster oli yhtyeen heikoimmin menestyneitä albumeita. Yhteistyö Warnerin kanssa jäi yhden albumin mittaiseksi ja kesällä 1997 ilmestynyt yhtyeen nimeä kantanut albumi Cheap Trick ilmestyi pienellä Red Ant-levymerkillä, joka ajautui konkurssiin vain kolme kuukautta albumin julkaisemisen jälkeen.

1998 yhtye perusti oman levymerkkinsä Cheap Trick Unlimited, jonka kautta julkaistiin vuonna 1999 ilmestynyt, Chicagossa taltioitu live-albumi Music For Hangovers. joka koostui neljän ensimmäisen studioalbumin materiaalista ja sisälsi vierailevina artisteina Smashing Pumpkins-yhtyeen jäseniä kahdella raidalla. Samana vuonna yhtye teki tunnusmusiikin TV-sarjaan That 70's Show. Tunnuskappale perustui Big Star-yhtyeen 1972 ilmestyneeseen kappaleeseen In The Street.

2000-luvulla yhtye on julkaissut studioalbumeita tasaisin väliajoin, viimeisimpänä kesäkuussa 2009 ilmestynyt The Latest. Saman vuoden elokuussa yhtye julkaisi live-albumin Sgt. Pepper Live, joka oli yhtyeen versio The Beatlesin legendaarisesta Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band-albumista. Albumin äänittäjänä toimi Beatlesin alkuperäiselläkin albumilla samassa tehtävässä toiminut Geoff Emerick.

Pitkään selkävaivoista kärsinyt Bun E. Carlos jäi pois yhtyeen kiertuekokoonpanosta keväällä 2010 ja hänen paikkansa keikkarumpalina otti Rick Nielsenin poika Daxx. Carlos jatkoi kuitenkin yhtyeen jäsenenä.

Cheap Trick on ollut suuri vaikuttaja monille 1980- ja 1990-lukujen rock-bändeille. Muun muassa Smashing Pumpkinsin Billy Corgan ja Nirvanan Kurt Cobain ovat maininneet yhtyeen yhtenä suurimmista innoittajistaan.


1980-luvulla yhtyeen turvamiehenä toimi suomalainen, myöhemmin poliittikonakin tunnettu, nyttemmin edesmennyt Tony Halme.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmia ja livealbumeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1979 At Budokan
  • 1991 Greatest Hits
  • 1996 Sex, America, Cheap Trick
  • 1998 The Complete Budokan Concert
  • 1999 Music For Hangovers
  • 2000 Authorized Greatest Hits
  • 2001 Silver
  • 2009 Sgt. Pepper Live