Chasséenin kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Chasséenin kulttuuri vallitsi Ranskassa ja lähialueilla myöhäisellä neoliittisella kivikaudella noin 4500-3500 eaa. Kulttuuri löydettiin Chassey-le-Campin löydöistä Saône-et-Loiren seuduilta. Kulttuurin alkuperä lienee Välimeren ja Atlantin rannikolla alkujaan levinneessä sydänsimpukkakeramiikassa[1]. Chasséenin kulttuuri levisi laajalle Ranskan tasangoille, mm. Seinen altaaseen ja Loiren laaksoihin, ulottuen nykyisiin Haute-Saônen, Vauclusen, Alpes-de-Haute-Provencen, Pas-de-Calaisin ja Eure-et-Loirin departementteihin. Chasséenin kulttuurin ihmiset elivät monipuolisella maanviljelyllä kasvattaen mm ruista ja omenoita, ja pitäen lampaita ja nautoja. Ihmiset elivät taloissa, joista koostui 100-400 asukkaan kyliä. Silloin ei tunnettu metalleja. Tämän tilalle tuli Seinen alueelle Seine-Oise-Marnen kulttuuri eli SOM[2] 3100-2000 eaa., joka rakensi megaliittisia käytävähautoja, joissa on kirveiden kuvia. SOM-kulttuuri oli indoeurooppalainen[3]. Marnejoen kalkkiin louhittiin megaliittimaisia luolahautoja.

Aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 4500?: Chasséen-kylä Bercy Pariisin lähellä
  • 4400: Chasséen-kylä Saint-Michel du Touch Touloisen lähellä
  • 4400: Rössenin kulttuuri ilmestyy Baume de Gonvillarsiin Haute-Saônessa.
  • 3190: Chasséenin kulttuuri Calvadosissa
  • 3530: Chasséenin kulttuuri Pas-de-Calaisissa
  • 3450: Chasséenin kulttuuri päättyy Eure-et-Loiressa
  • 3400: Chasséenin kulttuuri päättyy Saint-Mitressä (Alpes-de-Haute-Provence).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]