Charles Huntziger
| Charles Huntziger | |
|---|---|
 Charles Huntziger allekirjoittamassa aseleposopimusta Saksan kanssa 22. kesäkuuta 1940. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. kesäkuuta 1880 Lesneven, Finistère |
| Kuollut | 12. marraskuuta 1941 lähellä Le Vigania, Gard |
| Kansalaisuus | Ranska |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
Ranska Vichyn Ranska |
| Palvelusvuodet | 1898-1941 |
| Komentajuudet | Ranskan 2. armeija |
| Taistelut ja sodat |
I maailmansota II maailmansota |
| Sotilasarvo | armeijakenraali |
Charles Léon Clément Huntziger[1] (25. kesäkuuta 1880 Lesneven, Finistère – 12. marraskuuta 1941 lähellä Le Vigania, Gard) oli ranskalainen kenraali. Toisen maailmansodan aikana hän allekirjoitti Ranskan antautumista merkinneen Compiègnen aselevon maansa edustajana kesäkuussa 1940 ja toimi Vichyn hallituksen sotaministerinä vuosina 1940–1941.
Huntziger oli valmistunut upseeriksi Saint-Cyrin sotilasakatemiasta vuonna 1900. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa hän toimi Balkanilla kenraali Louis Franchet d’Espèreyn komentamien ympärysvaltojen joukkojen operaatiojohtajana. Vuodesta 1933 hän oli Ranskan joukkojen komentajana Syyriassa ja vuodesta 1938 sotaneuvoston jäsenenä.
Saksan hyökätessä Ranskaan vuonna 1940 Huntziger oli Ranskan 2. armeijan komentajana. Hän johti Ranskan valtuuskuntaa, joka allekirjoitti aseleposopimuksen Rethondesissa Compiègnen lähellä. Hän ryhtyi Pierre Lavalin pyynnöstä sotaministeriksi syyskuussa 1940. Huntziger allekirjoitti toukokuussa 1941 niin sanotut Pariisin pöytäkirjat, jotka antoivat Saksan armeijalle laajat valtuudet toimia Ranskan Välimeren-siirtomaissa, kuten Syyriassa. Heinäkuussa 1941 hän kumosi amiraali François Darlanin kanssa määräyksen, joka kielsi ranskalaisia sotilaita palvelemasta ulkomailla, ja mahdollisti näin ranskalaisten vapaaehtoisten legioonan perustamisen. Huntziger kuoli lento-onnettomuudessa saman vuoden marraskuussa ollessaan palaamassa tarkastusmatkalta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Notice de la base Leonore : Charles Léon Clément Huntziger (cote LH/1327/5) Ranskan kansallisarkisto. Viitattu 12.10.2016.
- ↑ Huntziger Charles(1880-1941) (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi) BS Encyclopédie. Viitattu 14.5.2014.
| ||||||||||||||||||
