Charles Collingwood

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Charles Collingwood
Charles Collingwood ja Jacqueline Kennedy Valkoisessa talossa vuonna 1962.
Charles Collingwood ja Jacqueline Kennedy Valkoisessa talossa vuonna 1962.
Syntynyt 4. heinäkuuta 1917
Three Rivers, Michigan, Yhdysvallat
Kuollut 3. lokakuuta 1985 (68 vuotta)
Kansallisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Ammatti toimittaja
Puoliso Louise Allbritton (?–1979
Tatiana Angelini Jolin (?–1985)

Charles Cummings Collingwood (4. heinäkuuta 1917 Three Rivers, Michigan3. lokakuuta 1985) oli yhdysvaltalainen radio- ja televisiotoimittaja.[1]

Collingwood valmistui Cornellin yliopistosta vuonna 1939 pääaineenaan filosofia. Vuonna 1940 hän aloitti toimittajana United Press Internationalilla Lontoossa. Vuotta myöhemmin Edward R. Murrow rekrytoi hänet CBS:n uutistoimitukseen. Sodan aikana hän raportoi muun muassa liittoutuneiden maihinnoususta Pohjois-Afrikkaan ja sai Peabody-palkinnon François Darlanin murhan uutisoinnista. Hän oli myös yksi 16:sta toimittajasta, jotka olivat läsnä Saksan antautuessa. Vuonna 1946 Collingwoodista tuli CBS:n kirjeenvaihtaja Yhdistyneissä kansakunnissa ja 1949–1952 hän oli kirjeenvaihtajana Valkoisessa talossa. Vuonna 1952 Collingwoodista tuli W. Averell Harrimanin erikoisavustaja, kunnes hän 1954 palasi takaisin toimittajaksi. Vuonna 1964 hänet nimettiin CBS:n pääulkomaankirjeenvaihtajaksi, jota tehtävää hän hoiti vuoteen 1975 saakka. Vuonna 1968 hänestä tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen toimittaja, joka päästettiin Pohjois-Vietnamiin. Vuosina 1975–1980 Collingwood toimi New Yorkissa, josta käsin hän teki CBS:lle erikoisuutisraportteja televisioon, tehden samalla myös työtä radiossa. Eläkkeelle Collingwood jäi vuonna 1982. Hän kuoli syöpään vuonna 1985.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Charles Collingwood Papers, 1943-1985 University of Wisconsin. Viitattu 29.11.2009. (englanniksi)
Tämä toimittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.