Cel-shading

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Cel-shading eli toon shading on tietokonegrafiikan renderöintitekniikka, jolla saadaan aikaiseksi sarjakuvamainen ja käsinpiirretyltä vaikuttava grafiikkamaailma. Cel-shading-tekniikkaa käytetään usein ilmaisemaan sarjakuvan tai piirrossarjan tyyliä. Se on suhteellisen uusi tietokonegrafiikassa, ja sitä käytetään useimmiten videopeleissä. Vaikka tekniikan lopputulos näyttää yksinkertaiselta, prosessi on monimutkainen. Tekniikan nimi juontuu puhtaista liuskoista asetaattia, joita kutsutaan nimellä "cel" ja jotka on maalattu perinteiseen 2D-animaation tekemiseen kuten Disneyn klassikkoelokuviin.

Cel-shadingissa varjostuksessa käytetään vain muutamaa sävyä kullekin värille ja objekteille piirretään yleensä vahvat ääriviivat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Videopelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Legend of Zelda: The Wind Waker on hyvin tunnettu cel-shading-peli.

Ensimmäinen reaaliaikaista cel-shading-tekniikkaa hyödyntävä 3D-peli oli Jet Set Radio, joka julkaistiin Sega Dreamcastille vuonna 2000. Aikaisempi peli Fear Effect, joka julkaistiin PlayStationille, julkaistiin samana vuonna, mutta siinä käytettiin vain dramaattisia tekstuureja korostamaan pelihahmojen anime-ilmettä. Fear Effectiä aikaisemmissa peleissä on myös käytetty tekstuureja samassa hengessä, mutta ei yhtä näkyvästi.

Jet Set Radion tyyliratkaisua seurasivat seuraavina vuosina useat pelit, joista tosin vain muutamat sopivat tekniikan pääasialliseen ilmentymään. Seuraavat cel-shading-pelit, jotka kaappasivat pelialan huomion jossakin muodossa, olivat Jet Set Radio Future ja Sly Raccoon vuonna 2002. Ajan mittaan julkaistiin lisää cel-shading-pelejä kuten Dark Cloud 2, Cel Damage, Klonoa 2, ja Viewtiful Joe -pelisarja sekä XIII, tosin mikään peleistä ei saavuttanut suurta myyntimenestystä. Ainoat cel-shading-pelit, jotka ovat saaneet sekä hyviä arvioita että myyntimenestystä pelin Sly Raccoon jälkeen ovat The Legend of Zelda: The Wind Waker ja Sly 2: Konnakopla.

Alkujaan Segan The House of the Dead 3 Xboxille oli cel-shading-tekniikalla toteutettu. Sega julkaisi pelin varhaisessa kehitysvaiheessa tekniikkaa hyödyntäviä kuvakaappauksia pelistä. Sega kuitenkin ilmoitti pian hylkäävänsä graafisen tyylin – syitä hylkäämiseen on pohdittu: Yksi yleisimmistä teorioista on negatiivinen vastaanotto. Monien pelaajien mielestä groteskiin ja väkivaltaiseen peliin ei sovellu sarjakuvamainen tyyli.

Hiljattain käsikonsoleissa, joissa ei ole tarpeeksi tehoja realistisen 3D-maailman tuottamiseen, on käytetty hyödyksi cel-shading-tekniikkaa. Ehkä tunnetuin tällainen pelinimike on Tony Hawk -pelisarja Nintendo DS:lle.

Cel-shading-tekniikan käyttö videopeleissä on vähentynyt sitten sen esittelyn, mutta tekniikkaa kuitenkin käytetään yhä. Hiljattain julkaistuja ja julkaisemattomia cel-shading-pelejä ovat muiden muassa Dragon Quest VIII, Killer 7, Metal Gear Acid 2, the walking dead ja Ōkami.

Digitaalisia cel-shading-esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joitakin huomattavimpia cel-shading-tekniikkaa hyödyntäneitä elokuvia:

Joitakin huomattavimpia videopelejä:

Lisäksi joissakin tv-sarjoissa ja mainoksissa on hyödynnetty tekniikkaa:

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]