Casimir von Kothen
Sivulta puuttuu 
Casimir von Kothen ( 29. toukokuuta 1807 Lokalahti – 25. marraskuuta 1880 Mecklenburg-Schwerin, Saksa ) oli vapaaherra, sotilas, korkea virkamies ja tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomen suuriruhtinaskunnassa. Konservatiivina tunnetun von Kothenin uraa hallitsi häneen kohdistunut kritiikki virkavaltaisuudesta ja piittaamaattomuudesta yleisestä mielipiteestä. Hänen isänsä oli senaattori Gustav von Kothen. Hyvien suhteiden avulla Casimir von Kothen eteni jo nuorella iällä Suomen kenraalikuvernöörin adjutantiksi (1833) ja everstiluutnantiksi (1840). Ollessaan Viipurin läänin kuvernöörinä 1844–1853 hän johti Saimaan kanavan rakennuttamista ja järjesti lakkautuksen J. V. Snellmanin Saima-lehdelle, jossa hänen toimintaansa oli arvosteltu. Snellmanista tuli hänen pysyvä arkkivihollisensa.
1853–1858 von Kothen oli senaatin kirkollistoimituskunnan päällikkönä. Senaatissa hän joutui napit vastakkain lankonsa Lars Gabriel von Haartmanin kanssa, joka mm. tyrmäsi hänen ajatuksensa ruotujakolaitoksen uudelleen perustamisesta. Toimittuaan vuoden sotilastoimituskunnan johdossa hän jätti senaatin 1859 tyytymättömänä. Hovin suosion säilyttäneenä hänet ylennettiin 1861 kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin Venäjän hallitsevan senaatin jäseneksi. 1869 von Kothen nimitettiin yliopiston sijaiskansleriksi sekä vastaperustetun kouluylihallituksen ylijohtajaksi, missä asemassa hän vastusti erityisesti suomenkielisten oppikoulujen perustamista. Hän oli vannoutunut fennomaanien vastustaja ja tyrmäsi avoimesti ajatuksen kansankielisestä, säätykiertoon tähtäävästä koululaitoksesta. Hän olisi suonut mieluummin venäjän kielen tulevan pakolliseksi osaksi opetusta. Riitauduttuaan jälleen hän erosi lopulta tästäkin virasta 1873 ja asui viimeiset vuotensa ulkomailla. Suomenkielisten valtion oppikoulujen perustaminen ja siten suomenkielisen sivistyneistön synty saattoi todella alkaa vasta kun vaikutusvaltainen von Kothen oli siirtynyt syrjään.
Lähteet [muokkaa]
- Raimo Savolainen: ”Kothen, Casimir von”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 398-401. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
