Cartagena (Kolumbia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cartagena
Bocagranden kaupunginosaa.
Bocagranden kaupunginosaa.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Cartagenan sijainti
Cartagenan sijainti
Valtio Kolumbia
Maakunta Bolívar
Perustettu 1533
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 572 km²
Väkiluku (2006) 1 075 000
 – Tiheys 1 879 as./km²

Cartagena ([kaɾtaˈhena]), virallisesti Cartagena de Indias, on suuri satamakaupunki Kolumbian pohjoisrannikolla. Vuonna 1533 perustetussa kaupungissa on noin 1 075 000 asukasta (2006). Cartagena on saanut nimensä Murciassa Espanjassa sijaitsevan Cartagenan kaupungin mukaan.

Cartagenan satama, linnoitukset ja niihin liittyvät monumentit kuuluvat UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Niihin kuuluu kokonaan muuritettu vanha kaupunki linnoituksineen, Centro-kaupunginosan katedraali ja andalusialaista tyyliä edustavat palatsit sekä San Diegon kauppiaiden korttelit ja Getsemanín käsityöläisten korttelit.

Centron eli vanhankaupungin eteläpuolella on nelisen kilometriä pitkä niemeke Bocagrande, josta on tullut suosittu matkailualue. Alueella on kymmeniä nykyaikaisia hotelleja ja eri tyylisiä ravintoloita. Niemekkeen länsi- ja eteläpuolta kiertävät pitkät hiekkarannat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjalainen Pedro de Heredia perusti Cartagenan vuonna 1533. Pari vuotta kaupungin perustamisen jälkeen espanjalaiset tekivät puolustussuunnitelman, jonka päästrategia oli muuratun linnoituksen rakentaminen suojaksi englantilaisia, alankomaalaisia ja ranskalaisia merirosvoja vastaan. Kaikista varotoimista huolimatta kaupunkiin hyökättiin useasti. Ryöstöretkiä Cartagenaan tekivät muun muassa Jean-François de la Roque de Roberval, Francis Drake ja John Hawkins.

Espanjan kuninkaalliset palkkasivat 1600-luvulla kuuluisia eurooppalaisia sotilasinsinöörejä suunnittelemaan kaupunkiin linnoituksia. Nykyään linnoitukset ovat Cartagenan tunnusmerkki.

Cartagena oli orjasatama ja meksikolaisen Veracruzin ohella ainoa, jolla oli lupa harjoittaa orjakauppaa. Ensimmäiset orjat saapuivat Pedro de Heredian mukana. Portugalilainen yhtiö Cacheu kuljetti ihmislasteja Cartagenasta kaivosorjuuteen Venezuelaan, Länsi-Intiaan, muualle Kolumbiaan ja Perun varakuningaskuntaan.

Euroopan katoliset monarkiat perustivat Cartagenaan Espanjan Filip III:n antamalla kuninkaallisella määräyksellä 5. helmikuuta 1610 inkvisitionistuimen. Kun Cartagena julistautui itsenäiseksi Espanjasta 11. marraskuuta 1811, inkvisiittoreiden käskettiin poistua kaupungista. Kun espanjalaiset valtasivat Cartagenan takaisin, inkvisitio aloitti kuitenkin 1815 toimintansa uudestaan. Lopullisesti istuin hävisi, kun Simón Bolívarin johtamat joukot voittivat Espanjan. Kahdensadan vuoden aikana Cartagenan inkvisitionistuin suoritti 12 autodafeeta ja 767 vastaajaa rangaistiin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cartagena.