Carolina Kostner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Carolina Kostner
Carolina Kostner
Maa:  Italia
Naisten taitoluistelu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Sotši 2014 yksinluistelu
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Nizza 2012 yksinluistelu
Hopeaa Hopeaa Göteborg 2008 yksinluistelu
Hopeaa Hopeaa London 2013 yksinluistelu
Pronssia Pronssia Moskova 2005 yksinluistelu
Pronssia Pronssia Moskova 2011 yksinluistelu
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Varsova 2007 yksinluistelu
Kultaa Kultaa Zagreb 2008 yksinluistelu
Kultaa Kultaa Tallinna 2010 yksinluistelu
Kultaa Kultaa Sheffield 2012 yksinluistelu
Kultaa Kultaa Zagreb 2013 yksinluistelu
Hopeaa Hopeaa Helsinki 2009 yksinluistelu
Hopeaa Hopeaa Bern 2011 yksinluistelu
Pronssia Pronssia Lyon 2006 yksinluistelu
Pronssia Pronssia Budapest 2014 yksinluistelu
Pronssia Pronssia Ostrava 2017 yksinluistelu
Pronssia Pronssia Moskova 2018 yksinluistelu

Carolina Kostner (s. 8. helmikuuta 1987 Bolzano) on italialainen taitoluistelija.[1] Hän on vuoden 2012 maailmanmestari, viisinkertainen Euroopan-mestari (2007, 2008, 2010, 2012 ja 2013) ja olympiapronssimitalisti Sotšin olympialaisista 2014.[2]

MM-kilpailuissa Kostner on saavuttanut vuoden 2012 mestaruuden lisäksi hopeaa vuosina 2008 ja 2013 sekä pronssia vuosina 2005 ja 2011.[2] EM-kilpailuista hänellä on mestaruuksien lisäksi hopeaa vuosilta 2009 ja 2011 sekä pronssia vuosilta 2006, 2014, 2017 ja 2018.[2] Kostner on myös kahdeksankertainen Italian mestari.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kostner aloitti luistelun vuonna 1990.[1] Hänen äitinsä Patrizia oli kansallisen tason taitoluistelija 1970-luvulla ja isä Erwin pelasi jääkiekkoa Italian joukkueessa MM- ja olympiatasolla.[1] Hänellä on myös kaksi veljeä, vuotta vanhempi Martin sekä kolme vuotta nuorempi, jääkiekkoa pelaava Simon Kostner. Kostnerin serkku ja kummitäti on Isolde Kostner, olympiahopeaa vuonna 2002 voittanut alppihiihtäjä.[1]

Kostner harjoittelee valmentajansa Michael Huthin johdolla Saksan Oberstdorfissa.[1] Hänen koreografeinaan toimii Lori Nichol.[1]

Tammikuussa 2015 Italian olympiakomitea määräsi Kostnerin 16 kuukauden kilpailukieltoon. Olympiakomitean mukaan Kostner oli vuonna 2012 auttanut silloista poikaystäväänsä, kilpakävelijä Alex Schwazeria, välttelemään dopingviranomaisia.[3] Lokakuussa 2015 kieltoa lyhennettiin ja Kostner on saanut kilpailla vuoden 2016 alusta alkaen.[4]

Ohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

kausi lyhytohjelma vapaaohjelma näytösohjelma
2002/2003 George Winston: muunnelmia Pachelbelin kaanon D:stä Itzhak Perlman: Far and Away / Papa, Can You Hear Me? / Schindlerin Listan Teema LeAnn Rimes: But I Do Love You / The Right Kind of Wrong
2003/2004 Rolf Lovland: laulu teoksesta Secret garden A Poet's Quest for a Distant Paradise / Night Flight / Reflection / Violin Fantasy Puccinin Turandotista Vanessa Maen esittämänä Celine Dion: Je t'aime encore
2004/2005 George Winston: Country soundtrack Sergei Prokofiev: Pianokonsertto 1 ja 3 Celine Dion: Fly
2005/2006 Ennio Morricone: Gabriel's oboe Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa: Talvi Charles Gounod: Ave Maria
2006/2007 Pachelbel: Kaanon D (muunnelmia) Geishan muistelmia soundtrack Robert Werner: Solamente per Carolina
2007/2008 The Doors: Riders on the Storm Antonín Dvořák: Dumky trio Giovanni Allevi: Panic
Bonnie Tyler: You are a Woman

Lähde[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Carolina Kostner ISU. Viitattu 3.11.2013. (englanniksi)
  2. a b c d Competition Results ISU. Viitattu 22.3.2014. (englanniksi)
  3. Saarinen, Joska: Poikaystävän auttaminen toi taitoluistelun maailmanmestarille 16 kuukauden pannan HS.fi. 16.1.2015. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 15.2.2015.
  4. Nurminen, Jere: Olympiamitalisti Carolina Kostner palaa kilpajäille tammikuussa Yle Urheilu. 28.12.2015. Viitattu 24.1.2016.
  5. Programs carolina-kostner.it. Arkistoitu 31.10.2013. Viitattu 3.11.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]