Carl Rosenkampff
Carl Rosenkampff (17. lokakuuta 1793 Lain linna (Laiuse), Liivinmaan kuvernementti, Venäjä – 17. syyskuuta 1846 Helsinki[1][2]) oli suomalainen vapaaherra ja kenraalimajuri. Hänestä käytettiin nimitystä "koskiparoni".
Rosenkampffin vanhemmat olivat majuri, kollegineuvos Kasper Henrik Rosenkampff ja Anna Karolina Louisa von Ceumern. Rosenkampff aloitti virkamiesuransa 1808 Liivinmaalla ja hän opiskeli 1810–1811 Venäjän tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan tie- ja vesikulkuliikenneopistossa. Rosenkampffista tuli vänrikki 1811, luutnantti 1814, kapteeni 1819, majuri 1820, everstiluutnantti 1826, eversti 1832 ja kenraalimajuri 1842. Hänet aateloitiin 1817.[2]
Rosenkampff oli Suomen koskenperkaus- ja kanavatöiden tarkastaja vuodesta 1817 ja koskenperkausjohtokunnan päällikkö vuodesta 1827. Hän johti järvien pinnan laskemistöitä ja kulkureittien avaamisia ja kanavanrakennusta (muun muassa Längelmäveden lasku Kaivannon kanavan avulla 1820, Taipaleen ja Konnuksen kanavat 1835–1839). Hän oli suunnittelemassa Saimaan kanavaa, ja vuodesta 1844 hän oli toinen rakennustyön valvoja. [1][2]
Rosenkampffin setä oli liiviläissyntyinen virkamies Gustaf Adolf Rosenkampff.[1] Upseeri, valtiopäivämies Maximilian von Rosenkampff oli puolestaan hänen poikansa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
