Carl Gustaf Borg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Carl Gustaf Borg
Henkilötiedot
Syntynyt23. lokakuuta 1823
Vihanti, Suomi
Kuollut23. helmikuuta 1895 (71 vuotta)
Helsinki, Suomi
Ammatti lehtori, kirjailija, kääntäjä, opettaja
Arvonimikanslianeuvos
Vanhemmat Karl Jakob Borg ja Kristina Elisabet Frosterus

Carl Gustav Borg (23. lokakuuta 1823 Vihanti23. helmikuuta 1895 Helsinki) oli suomalainen yliopiston lehtori, kirjailija, kanslianeuvos, kääntäjä ja suomen kielen opettaja.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borgin vanhemmat olivat Ruoveden kirkkoherra Karl Jakob Borg ja hänen 1. vaimonsa Kristina Elisabet Frosterus. Borg kävi Oulun triviaalikoulua 1834–1839 ja Turun lukiota 1839–1842 päästen ylioppilaaksi 1842.lähde?

Borg toimi Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorina 1854–1861 ja oli yliopiston historiallis-filosofisen tiedekunnan kuraattorina 1854–1858. Hän oli suomenkielen kääntäjänä ja tulkkina Suomen senaatissa 1857 sekä 1861–1875 ja opetti suomen kieltä Helsingin yksityislyseossa 1855–1857 ja Helsingin tyttökoulussa 1857–1865. Borg oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä 1861–1862 ja seuran rahastonhoitajana 1865–1875.lähde?

Borg oli Suomen Yhdyspankin vt. johtajana 1864–1866 ja 1867, Suomen Pankin pankkivaltuusmiehenä 1867–1875 ja tirehtöörinä Suomen valtiokonttorissa 1875–1880. Hän sai kanslianeuvoksen arvon 1880. Borg oli talonpoikaissäädyn tulkki valtiopäivillä 1863–1864, 1867 ja 1872.[1] Borg kuului ruotsalais-suomalaiseen sanakirjakomiteaan 1852–1853 ja hän oli myös 1862 jäsenenä komiteassa joka antoi lausuntonsa suomen kielen kelpoisuudesta virkakieleksi.lähde?

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sadut, 10 vihkoa. Helsinki 1848–1850 (Zacharias Topeliuksen ja Grimmin veljesten satujen suomennoksia)
  • Kullervo, en episod ur Kalevala. Helsinki 1850
  • Öfversättningar ur andra upplagan af Kalevala. Helsinki 1851
  • Lemminkäinen, en sångcykel ur Kalevala. Öfversatt af C. G. Borg. Helsinki 1852
  • Edmund von Berg: Kertomus Suomenmaan Metsistä. 1859

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 316. Helsinki: Otava, 1926.