Carl Grahn
| Carl Grahn | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. tammikuuta 1981 Kouvola, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Kalle[1] |
| Pelipaikka | maalivahti |
| Hanska | vasen |
| Pituus | 183 cm |
| Paino | 88 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1998–2004 |
| Seurat |
KalPa (SML) KooKoo (Mestis) Pelicans (SML) Kiekko-Vantaa (Mestis) Olofströms IK (Ruotsi I) |
| NHL-varaus |
282. varaus, 2000 Los Angeles Kings |
Carl Grahn (s. 8. tammikuuta 1981 Kouvola) on suomalainen uransa lopettanut jääkiekkomaalivahti. Hän pelasi suuren osan urastaan Mestiksessä, mutta pelasi myös 24 SM-liigaottelua KalPassa ja Pelicansissa.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grahn oli KooKoon kasvatti. Hän siirtyi B-juniori-ikäisenä KalPaan. Grahn torjui siellä kolme SM-liigaottelua kaudella 1998–1999 vain 17-vuotiaana. KalPan miesten joukkue teki kauden jälkeen konkurssin, mutta Grahn jatkoi pelejään A-nuorissa kauden 1999–2000 ja hänet varattiin sieltä Los Angeles Kingsiin numerolla 282 NHL:n varaustilaisuudessa 2000.
Kaudeksi 2000–2001 Grahn palasi kasvattajaseuraansa KooKoohon pelaamaan Mestistä. Hän toimi kauden kakkosmaalivahtina Sami Heikkiselle ja torjui 14 ottelussa. Kaudella 2001–2002 Grahn kuitenkin nousi KooKoon ykkösmaalivahdiksi, kun Heikkinen oli pitkään sivussa.[1] Hän torjui 36 runkosarjaottelussa. Grahn voitti keväällä 2002 Mestiksen hopeaa ja keväällä 2003 tuli pronssia.
Grahn siirtyi kaudeksi 2003–2004 SM-liigaan ja Pelicansiin. Hän nousi harjoituspelien vahvoilla otteillaan joukkueen aloittavaksi ykkösmaalivahdiksi Mikko Rämön ohi.[1] Grahn kuitenkin putosi nopeasti taas joukkueen kakkosmaalivahdiksi. Lokakuussa 2003 hän siirtyi lainalle Kiekko-Vantaaseen, kun Pelicans lainasi maalivahtiosastolleen Jokereiden Markus Helasen.[2] Grahn pelasi Vantaalla kahdeksan ottelua, kunnes hän palasi marraskuussa Pelicansiin, kun Helanen puolestaan palasi taas Jokereihin.[3] Grahn pelasi liigajumboksi jääneessä Pelicansissa yhteensä 21 ottelua.
Huhtikuussa 2004 Grahn palasi KooKoohon.[4] Kahden siellä ykkösmaalivahtina vietetyn kauden jälkeen hän pelasi kauden 2006–2007 Ruotsin I-divisioonan Olofströms IK:ssa.[5] Grahn palasi kaudeksi 2007–2008 Kiekko-Vantaaseen. Hän toimi kakkosmaalivahtina Matti Kaltiaiselle ja torjui vain 10 ottelussa. Kausi jäi Grahnin uran viimeiseksi.
Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grahn pelasi 4 B-maaottelua ja 27 maaottelua ikäkausimaajoukkueissa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Carl Grahn The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Carl Grahn Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
- Carl Grahn Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Miikka Mikkola: Kaksinkertainen paluumuuttaja 29.8.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 16.11.2010.
- ↑ Helanen Pelicansiin, Grahn K-Vantaaseen 28.10.2003. Jatkoaika.com. Viitattu 16.11.2010.
- ↑ Carl Grahn palaa Pelicansiin, Markus Helanen puolestaan Jokereihin 27.11.2003. Jatkoaika.com. Viitattu 16.11.2010.
- ↑ a b Grahn palaa Kouvolaan – KooKoolla 11 sopimusta 23.4.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 16.11.2010.
- ↑ Grahn Ruotsiin, Gärdström jatkaa KooKoossa 11.5.2006. Jatkoaika.com. Viitattu 16.11.2010.