Cardillac
Cardillac on Paul Hindemithin säveltämä kolminäytöksinen ooppera vuodelta 1926. Sen libreton on kirjoittanut Ferdinand Lion E. T. A. Hoffmannin novellin Das Fräulein von Scuderi pohjalta. Cardillac sai ensiesityksensä 9. marraskuuta 1926 Dresdenin valtionoopperassa Fritz Buschin johdolla. Jo tuolloin teos herätti suurta huomiota ja oli musiikkiteatterin muotoa koskeneiden kiihkeiden keskustelujen aihe. Aiheeltaan ja libretoltaan ooppera liittyy verismin perinteeseen, mutta Hindemithin musiikki viitoittaa konsertoivine muotoineen ja polyfonisine sävelkielineen tietä uudempaan musiikkiteatteriin.[1]
Oopperan esityskesto on noin kaksi tuntia. Orkesterissa on 2 huilua, 2 oboeta, 3 klarinettia, tenorisaksofoni, 3 fagottia, käyrätorvi, 2 trumpettia, 2 pasuunaa, tuuba, patarummut, lyömäsoittimet, piano ja jouset. Lisäksi näyttämömusiikkia soittavat oboe, 2 käyrätorvea, trumpetti, pasuuna, viulu ja 2 kontrabassoa. Teoksessa on myös sekakuoro, joka esittää hoviherroja ja -naisia, poliiseja sekä kansaa.[1]
Hindemith laati vuonna 1952 teoksesta uudistetun version, jossa on neljä näytöstä ja joka kestää puoli tuntia kauemmin. Alkuperäisversiota pidetään yleensä kuitenkin dramaturgisesti uskottavampana ja musiikillisesti yhtenäisempänä, ja sitä esitetään useammin.[1]
Roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cardillac, kultaseppä, baritoni
- hänen tyttärensä, sopraano
- upseeri, tenori
- kultakauppias, basso
- kavaljeeri, tenori
- nainen, sopraano
- poliisipäällikkö, baritoni
- kuningas, mykkä rooli[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Rudolf Kloiber, Wulf Konold, Robert Maschka: Handbuch der Oper, s. 301–303. Bärenreiter-Verlag, 2002. ISBN 3-423-32526-7. (saksaksi)