Carcass
| Carcass | |
|---|---|
 Carcass esiintymässä Gods of Metal -festivaaleilla Italiassa kesällä 2008. |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1985–1995, 2007— |
| Tyylilaji | goregrind, grindcore, death metal, melodinen death metal |
| Kotipaikka |
 Liverpool, Englanti |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Jeff Walker, basso, laulu (1987–1995, 2007–) |
| Entiset jäsenet |
Michael Amott, kitara (1990–1992) |
| Levy-yhtiö | |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Carcass on brittiläinen death metal/grindcore -yhtye, jonka kitaristi Bill Steer (Napalm Death) ja rumpali Ken Owen perustivat vuonna 1985 Liverpoolissa. Jo perustamisvuonna yhtye äänitti ensimmäisen demonsa Sanjiv-nimisen laulajan kanssa. Tämän jälkeen laulaja-basistiksi tuli Jeff Walker. Pari vuotta myöhemmin yhtye nauhoitti toisen demonsa (Flesh Ripping Sonic Torment) ja 1988 julkaistiin yhtyeen ensimmäinen albumi "Reek Of Putrefaction", joka on yksi ensimmäisistä grindcore-albumeista. Levy nauttii yhä suurta kulttisuosiota.
Pari vuotta myöhemmin (1988) Carcass julkaisi kakkoslevynsä Symphonies Of Sickness, jolla tyyli oli astetta kehittyneempi ja varsinkin tuotantopuoli oli ottanut suuren harppauksen eteenpäin. Vuonna 1990 orkesteriin liittyi toiseksi kitaristiksi ruotsalais-englantilainen Michael Amott. Vuonna 1991 julkaistiin kolmas albumi Necroticism: Descanting The Insalubrious, jolla death metal alkoi syrjäyttää grindcorea. Vuonna 1994 julkaistulla Heartwork-albumilla perinteiset heavy metal -elementit olivat yhä suuremmassa roolissa ja kappaleiden rakenteet olivat yksinkertaisempia. Heartwork on myös kenties suosituin Carcass-albumi sekä fanien että kriitikoiden mielestä. Nauhoitusten jälkeen Michael Amott kuitenkin jätti yhtyeen ja keikoille värvättiin mukaan yhdysvaltalainen Mike Hickey, jonka korvasi myöhemmin liverpoolilainen Carlo Regadas. Tällä kokoonpanolla Carcass nauhoitti viimeiseksi jääneen albuminsa Swansongin, joka julkaistiin vuonna 1996.
Vuonna 2007 yhtye yhdistyi jälleen harjoitellakseen vanhoja kappaleita ja lähteäkseen myöhemmin kiertueelle. Ainoana poikkeuksena tässä jälleenyhdistymisessä on Arch Enemy -yhtyeestä tuttu rumpali Daniel Erlandsson, joka korvaa Ken Owenin, koska Owen ei terveydellisistä syistä pysty täyteen live-esiintymiseen[1] . Ensimmäinen varmistunut live-esiintyminen on Saksassa kesällä 2008 Wacken Open Air -metallifestivaaleilla[2]. Carcass saapui myös Suomeen kesällä 2008 Tuska-festivaalille sekä Sloveniaan Metal camp -festivaalille.
Vuonna 2013 yhtye julkaisi uuden albumin 17 vuoden levytystauon jälkeen. Albumi Surgical Steel ilmestyi 13. syyskuuta 2013 Euroopassa, 16. syyskuuta Britanniassa ja 17. syyskuuta Pohjois-Amerikassa. Daniel Wilding soittaa rumpuja albumilla.
Syyskuussa 2021 yhtye julkaisi seitsemännen albuminsa nimeltään Torn Arteries. Albumi piti alun perin julkaista jo elokuussa 2020, mutta koronaviruspandemia viivästytti sen julkaisua.
Sanoituksellisesti Carcassin splatter-lyriikka kritisoi epäsuorasti lihateollisuutta paljastaen sen raakuuden. Bändin jäsenet ovatkin kaikki kasvissyöjiä[3].
Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jeff Walker - laulu, basso (1986-1995, 2007-)
- Bill Steer - soolokitara, laulu (1985-1995, 2007-)
- Daniel Wilding - rummut (2012-)
- Ben Ash - kitara (2013-)
Huom: Yhtye oli tauolla 1996-2007
Entiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sanjiv - laulu (1985-1986)
- Ken Owen - rummut, studiolaulu (1985-1995)
- Mike Hickey - soolokitara (1993-1995)
- Carlo Regadas - soolokitara (1995)
- Michael Amott - soolokitara (1990-1993, 2007-2012)
- Daniel Erlandsson - rummut (2007-2012)
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Reek of Putrefaction (1988, Earache Records)
- Symphonies of Sickness (1989, Earache Records)
- Necroticism: Descanting the Insalubrious (1991, Earache Records)
- Heartwork (1993, Earache Records)
- Swansong (1996, Earache Records)
- Surgical Steel (2013, Nuclear Blast)
- Torn Arteries (2021, Nuclear Blast)
Kokoelma-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wake up and Smell the... Carcass (1996, Earache Records)
- Best of Carcass (1998, Toy's Factory, julkaistu vain Japanissa)
- Requiems of Revulsion: A Tribute to Carcass (2001, Necropolis Records)
- Choice Cuts (2004, Earache Records)
EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pathologic (1989, Earache Records)
- The Peel Sessions (1989, Strange Fruit)
- Live at St. George's Hall (1990, Distorted Harmony)
- Tools of the Trade (1992, Earache Records)
- Gods of Grind (1992, Earache Records, split-albumi Entombedin, Cathedralin ja Confessorin kanssa)
- The Heartwork EP (1993, Earache Records)
- Surgical Remission/Surplus Steel (2014)
Demot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Flesh Ripping Sonic Torment (1987, omakustanne)
- Symphonies of Sickness (1988, omakustanne)
- Pre-Heartwork Parr Street Demos (1993, omakustanne)
Videografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wake up and Smell the... Carcass (1996, Earache Records)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.roadrunnerrecords.com/blabbermouth.net/news.aspx?mode=Article&newsitemID=80991
- ↑ http://www.wacken.com/en/woa2008/main-news/news/ansicht/article/sensation-carcass-is-back/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://shopping.yahoo.com/p:Carcass:1927003249:page=biography (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anus.comin Carcass-sivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Earache Recordsin kirjoittama biografia (Arkistoitu – Internet Archive)