Kääpiövalas

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Caperea)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kääpiövalas
Kääpiövalaan koko ihmiseen verrattuna
Kääpiövalaan koko ihmiseen verrattuna
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hetulavalaat Mysticeti
Heimo: Kääpiövalaat Neobalaenidae
Gray, 1873
Suku: Caparea
Gray, 1864
Laji: marginata
Kaksiosainen nimi

Caperea marginata
Gray, 1864

Synonyymit
  • Balaena antipodarum Gray, 1864
  • Balaena marginata Gray, 1846
  • Caperea antipodarum Gray, 1866
  • Neobalaena marginata Gray, 1870[2]
Kääpiövalaan levinneisyys
Kääpiövalaan levinneisyys
Katso myös

  Kääpiövalas Wikispeciesissä
  Kääpiövalas Commonsissa

Kääpiövalas (Caperea marginata) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä hetulavalaslaji. Se on niistä pienin ja sitä pidetään tavallisesti heimonsa ainoana lajina.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiövalas on 5–6 metrin pituinen ja voi painaa 4,5 tonnia. Naaraat ovat koiraita suurempia. Selkä ja kyljet ovat tumman harmaita. Väritys tummenee valaan ikääntyessä. Vatsapuoli on valkoinen. Selkäevä kaartuu taaksepäin ja sijaitsee ruumiin takapuolella. Evät ovat pienet, kapeat ja pyöreähköt ja tummemmat kuin muu ruumis. Pyrstön keskellä on pieni lovi. Pää on pienehkö ja siinä on pieni sierainaukka. Yläleuka on silovalaiden tapaan kaareva. Kidassa on 210–230 hetulaa kummallakin puolella. Niiden pituus voi olla 69 senttiä ja ne ovat väritykseltään vaaleaneltaisia. Kääpiövalalaan hetulat ovat vahvemmat ja taipuisammat kuin muilla hetulavalailla. Kurkussa on kaksi uurretta, jotka laajentavat sitä hieman ruokailun aikana. Kylkiluita on enemman kuin millään muulla hetulavalaalla. Kääpiövalas luokiteltiin aiemmin silovalaisiin, mutta kuuluu nykyään omaan heimoonsa, vaikka sillä on silovalaiden kanssa monia yhteisiä piirteitä kuten yläleuan kaarevuus[3].

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiövalasta tavataan eteläisen pallonpuoliskon lauhkeissa merialueilla Antarktiksen ympäristössä Tyynessä valtameressä ja Atlantissa. Kääpiövalaasta on vain muutamia varmennettuja havaintoja avomereltä. Kääpiövaltaita tiedetään kuitenkin rantautuneen Argentiinassa, Falklandinsaarilla, Chilessä, Namibiassa, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.[4]

Niitä tavataan muun muassa Tasmanian, Etelä-Australian, Etelä-Afrikan ja Falklandinsaarten alueella. Kääpiövalaiden määrää ei tiedetä, ja niitä nähdään harvoin. Sen levinneisyysalue on kuitenkin laaja, eikä siihen kohdistu ihmisen aiheuttamia suuria uhkia ja toisaalta lajia tavataan satunnaisesti jopa 80 yksilön parvissa. Sitä pidetään siksi elinvoimaisena lajina.[4] Lajin suurimpia uhkia lienevät ryöstökalastus ja elinympäristön muutokset.[5].

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiövalaat liikkuvat yleensä yksin tai pareittain, mutta jopa 80 valaan ryhmiä on havaittu[3]. Niiden elintavoista tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Ei ole varmuutta elävätkö perheryhminä tai muista sosiaalisista piirteistä. Kääpiövalaat ovat nopeita ja vahvoja uimareita. Kääpiövalaat syövät lähinnä krillejä ja hankajalkaisia, joita ne siivilöivät vedestä muiden hetulavalaiden tapaan[3]. Kääpiövalas naaraat synnyttävät yhden poikasen noin 11 kuukauden kantoajan jälkeen. Poikasen imetysajaksi on arvioitu 6–12 kuukautta[6]. Synnytys tapahtuu luultavasti rantavesissä ja matalissa vesissä keväällä tai kesällä[3].

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michelangelo Bisconti kuvasi vuonna 2012 Miocaperea pulchran, uuden kääpiövalaslajin, jolloin kääpiövalas ei olisikaan heimonsa ainoa laji. Hän sijoitti tutkimuksessaan Neobalaenidae-heimon yhdessä silovalaiden kanssa yläheimoon Balaenoidea.[7] Sen sijaan Fordycen ja Marxin (2013) kladististen tutkimusten mukaan nämä kaksi lajia kuuluvat aiemmin sukupuuttoon kuolleena pidettyyn heimoon Cetotheriidae.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Caperea marginata IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. World Register of Marine Species (WoRMS): Caperea marginata (luettu 20.5.2017) (englanniksi)
  3. a b c d MarineBio: Pygmy Right Whale, Caperea marginata at MarineBio.org 12. 9. 2007. MarineBio. Viitattu 12. 1. 2008.
  4. a b Cooke, J. G: Caperea marginata The IUCN Red List of Threatened Species. 2018. IUCN. Viitattu 22.11.2018. (englanniksi)
  5. WDCS: Whale and Dolphin Conservation Society (WDCS) - Pygmy right whale Distribution and Threats 2008. VDCS. Viitattu 13. 1. 2008.
  6. Sarah Cover: ADW Caperea marginata Information 2000. University of Michagan. Viitattu 13. 1. 2008.
  7. Bisconti, Michelangelo: Comparative osteology and phylogenetic relationships of Miocaperea pulchra, the first fossil pygmy right whale genus and species (Cetacea, Mysticeti, Neobalaenidae). Zoological Journal of the Linnean Society, 2012, 166. vsk, nro 4. doi:10.1111/j.1096-3642.2012.00862.x. (englanniksi)
  8. Fordyce, R. Ewan & Marx, Felix G.: The pygmy right whale Caperea marginata: the last of the cetotheres. Proceedings of the Royal Society B, 2013, 280. vsk, nro 1753. doi:10.1098/rspb.2012.2645. (englanniksi)