Imperial Continental Gas Association

Wikipedia
Ohjattu sivulta Calor
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Imperial Continental Gas Association oli vuonna 1824 perustettu englantilainen yhtiö, joka rakensi kaasulaitoksia ja toimitti kaupunkikaasua useassa mannereurooppalaisessa kaupungissa. Yhtiön kaasulaitokset toimivat mm. Antwerpenissä, Brysselissä, Berlinissä, Wienissä.[1] ja Hannoverissa.[2] Yhtiön perusti tykistöraketin keksijä, kenraalimajuri Sir William Congreve,[3] rahoittajiin kuului myös Moses Montefiore, jonka avioliiton kautta syntynyt sukulaisuussuhde Rothschildeihin oli tuonut merkittävää varallisuutta.[4] Yhtiön johtajiin kuului myös John Frederic Daniell, joka kierteli Euroopan kaupunkeja markkinoimassa kaasuvalaistusta.[5]

Vuonna 1824 yhtiö tarjoutui rakentamaan kaasulaitoksen Tukholmaan.[2] Vuonna 1825 yhtiö osti yksinoikeuden valaista Pariisia – myyjänä oli Lontoon Pall Mall-kadulle vuonna 1807 ensimmäisen kaasuvalaistuksen asentanut kaasuvalaistuksen kehittäjältä Frederick Albert Winsorilta [6] Yhtiön 1827 Rotterdamiin avaama laitos oli ensimmäinen, joka tuotti kaupunkikaasua kivihiilestä.[1] Berliinissä yhtiön konsessio eli monopoli jatkui vuoteen 1847 saakka.[7] Wienissä yhtiön yksinoikeus päättyi 31 lokakuuta 1899.[8] Vuosisadan vaihteessa yhtiöllä oli lähes 8000 työntekijää ja kaasulaitokset kymmenessä suuressa ja 29 pienemmässä kaupungissa. Kotimaassaan Englannissa yhtiö ei koskaan harjoittanut liiketoimintaa.[9]

Yhtiö oli yksi sadasta alkuperäisestä osakkesta vuonna 1984 aloitetussa FTSE 100 indeksissä.[10] Vuonna 1986 Barclayn veljesten hallitsema Gulf Resources and Chemical Corporation teki 1,07 miljardin dollarin ostotarjouksen yhtiöstä.[11] Valtausyritys ei onnistunut, mutta johti lopulta yhtiön pilkkomiseen osiin.[12]

Yhtiön vuonna 1929 perustettu tytäryhtiö, Distrigas, toimii edelleen Belgiassa.[13] Samoin, yhtiön vuonna 1935 perustettu tytäryhtiö, Calor, myy edelleen nestekaasua Yhdistyneissä Kuningaskunnissa.

Yhtiön asiakirjat vuosilta 1824-1976 on talletettu Guildhall Library-kirjastoon Lontoossa.[14][15]

Maakaasun korvattua hiilikaasun kaupunkien kaasuverkoissa, ovat monet yhtiön omistamat tai rakennuttamat kaasuntuotantolaitokset jääneet tarpeettomiksi. Amsterdamissa Westergasfabriek on muutettu puistoksi.[16] Wienin maamerkit, asuintaloiksi muutetut kaasukellot eivät ole Continental Gasin rakentamia, vaan kaupungin kiireellä pystyttämiä, kaasunjakelun siirryttyä yhtiöltä kunnalliselle kaasulaitokselle.[8]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pim Kooij: ‘WHERE THE ACTION IS’. THE INTRODUCTION AND ACCEPTATION OF INFRASTRUCTURAL INNOVATIONS IN DUTCH CITIES 1850-1950 - World Economic History Conference, Helsinki, 2006
  2. a b Jaakko Pöyhönen: Voimaa koneisiin, valoa kaduille ja asuntoihin - Teoksessa Tietoa, taitoa, asiantuntemusta - Helsinki Eurooppalaisessa kehityksessä 1875 - 1917
  3. Myrtle Franklin, Michael Bor: Sir Moses Montefiore, 1784-1885, s. 22. A. Blond, 1984. ISBN 0856341797. Google Books (viitattu 16.10.2008). (englanniksi)
  4. Sir Moses Montefiore
  5. DANIELL, John Frederic (1790-1845)
  6. Agreement to purchase from F. A. Winsor the exclusive rights to light Paris, 1825 - Guildhall-kirjastossa säilytettävä alkuperäinen sopimus
  7. Imperially Continental gas Assocation
  8. a b The Gasometers
  9. Geoffrey Jones: Multinationals and Global Capitalism: From the Nineteenth to the Twenty-first Century
  10. Twenty Years Of The FTSE 100
  11. COMPANY NEWS; Imperial Gas - The New York Times October 23, 1986
  12. Britain's Billionaire Barclay Twins Use Stealth to Amass Empire
  13. 75 years of expertise at your service
  14. Imperial Continental Gas Association - National Register of Archives
  15. References for author 'Imperial Continental Gas Association'
  16. Westergasfabriek Park

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Imperial Continental Gas Association 1824-1974. Lontoo: omakustanne, kirjapaino: Westerham Press, 1974. (englanniksi)
  • N. K. Hill, The History of the Imperial Continental Gas Association, 1824-1900: A study of British economic enterprise on the Continent of Europe in the nineteenth century, julkaisematon väitöskirja (University of London, 1950)
  • N. K. Hill: Accountancy developments in a public utility company in the nineteenth century. Accountancy Research, October 1955, 6. vsk, nro 4.
  • R. A. Bourne-Paterson, The Imperial Continental Gas Association in the twentieth century, julkaisematon käsikirjoitus, 1970