Caius Kajanti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Caius Filip Kajanti (17. tammikuuta 1915 Skuoritsa6. helmikuuta 2012 Vantaa) oli suomalainen tietokirjailija, toimittaja, kääntäjä ja kustantaja.[1]

Kajannin isä oli Lohjan kappalainen ja myöhemmin kirkkoherra Akseli Alfons Kajanti (1886–1970), vuoteen 1906 Kajander.

Caius Kajanti opiskeli historiaa, valtio-oppia ja teologiaa Helsingin, Turun ja Tukholman yliopistossa.

Mykle-prosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kajanti kustansi syyskuussa 1957 Suomessa ilmestyneen norjalaisen kirjailijan Agnar Myklen romaanin Laulu punaisesta rubiinista. OIkeuskansleri Olavi Honka määräsi kirjan epäsiveellisenä takavarikkoon ja raumalaisen kirjapainon varastossa olleet kirjat takavarikoitiin lokakuussa 1957. Kaksi vuotta jatkuneen oikeuskäsittelyn jälkeen korkein oikeus tuomitsi Kajannin kustantajana joko kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen tai maksamaan 50 000 markkaa sakkoja. Hän joutui myös maksamaan valtiolle 949 000 markkaa rikollisen toiminnan tuottamasta hyödystä.

Takavarkoidut 5 002 kirjaa poltettiin Rauma-Repolan höyryvoimalan pannuhuoneessa konepistoolein aseistettujen poliisien valvoessa polttamista. Kustantajan varastoon oli kuitenkin jäänyt 800 kirjaa. Sotainvalidien Veljesliiton toimihenkilöt ostivat ne vähitellen ja myivät kirjoja ovelta ovelle liiton toiminnan tukemiseksi. Vuonna 1970 presidentti Urho Kekkonen armahti Kajannin.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jacob Ahlsmanin ruotsalais-suomalaisen sanakirjan käsikirjoitus vv:lta 1826-1835. Virittäjä 1–2/1939. Helsinki 1939.
  • Kotiseutuni Lohja:Kkotiseutu- ja ympäristöopin oppikirja Lohjan kansakouluja varten. Kotiseutukuvauksia. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät 1. Lohjan kauppala ja kunta, Lohja 1940.
  • Vapahtajan elämä: Evankeliumin kertomusten mukaan. Toimittanut Caius Kajanti. Finno, Turku 1947.
  • Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Lohjan seurakunta, Helsinki 1953.
  • St. Laurentiuskyrkan i Lojo. Lojo 1965.
  • Litteratören på Fanjunkars – sårad ära eller rubbat sinne. Skrifter utgiven av Hembygdens vänner i Sjundeå 5. Sjundeå 1970.
  • Birgitta och andra heliga damer i Lojo. Specialtryck för Lojosamfundet 35. Lojo 1973
  • Margareta Capsia ja Lohjan vanha alttaritaulu. Lojosamfundet, Lojo 1974
  • Sju stakars hus i Lojo. Lojosamfundet, Lojo 1979
  • Suomen lippu kautta aikojen. Päätoimittaja Caius Kajanti. Toimituskunta Matti Klinge ym. Piirrokset Athos Eklund ym. Siniairut, Helsinki 1983
  • Siniristilippumme. Otava 1997
  • Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta. Karisto 1999, 4. painos 2005
  • Koskettavia naiskohtaloita Suomen historiasta. Karisto 2000
  • Itsepäisiä miehiä: Historiallinen tietokirja mieskohtaloista eri aikoina. Karisto 2004

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • C. E. Scoggins: Pampas-Joe: Seikkailuromaani. Tammen seikkailukirjoja 5. Tammi, Pori 1944
  • Harald Braun: Et ole yksin. Kirjamies, Helsinki 1953 (alkuteos Nachtwache)
  • Agnar Mykle: Enkeli ja aamurusko. Kustannus-aitta, Helsinki 1958 (alkuteos ...men jeg forstår meg på mirakler...)
  • Kähertäjän käsikirja: Opas- ja käsikirja partureille, kampaajille ja kosmetologeille. Conrad Knöss - Karl Oligín teoksen Der Friseur mukaan toimittanut Caius Kajanti. Ammattikirjat, Helsinki 1959
  • Erik Ekelund: Aleksis Kivi. Suomentanut ja huomautukset sekä kirjan lopussa olevan kirjailijan elämäkerran laatinut Caius Kajanti. Caius Kajanti, Helsinki 1966, 2. uud. painos Otava 1997
  • Marianne Thesleff: Ihana elämä. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta suomentanut Caius Kajanti. Kirjayhtymä, Helsinki 1980. (Alkuteos Jag föddes till ett ljuvligt liv.)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Puomila, Jaakko: Caius Kajanti: In memoriam. Länsi-Uusimaa, 8.2.2012, s. 6. Lehden maksullinen verkkoversio. Viitattu 29.7.2019.